Tutkimustiedon äärellä

Keskeisimmät löydökset

• Adhd-oireisten aikuisten havaittiin käyttävän useammin ei-sopeutuvaisia tunnesäätelyn mekanismeja verrattuna adhd-oireettomiin aikuisiin. Tällä tarkoitettiin sitä, että adhd-oireisilla aikuisilla oli tapana syyttää asioista enemmän itseään, dramatisoida tai katastrofisoida tapahtumia, syyttää toisia ja jäädä vatvomaan tapahtumia. Palautuminen negatiivisista tunteista takaisin positiiviseen mielenlaatuun oli hitaampaa.
• Tunnesäätelyn haasteet olivat yhdistettävissä adhd-oireiden vakavuuteen, henkilöiden muutoin aktiivisempaan toimintaan, psykiatrisiin liitännäissairauksiin sekä rikostuomioihin.
• Aivojen toiminnassa havaittiin erilaisia toimintamalleja, kun verrattiin adhd-oireisia ja -oireettomia aikuisia. Käytännön havaintona todettiin, että lääkkeelliset hoitomuodot sekä mielenhallinnan strategiat voivat olla käyttökelpoisia työkaluja adhd-oireisten aikuisten tunnesäätelyn haasteisiin. Mielenhallinnan strategioiksi katsottiin erilaiset tunteiden säätelyä harjoittavat tehtävät ja mindfulness. Nämä tulokset ovat aikuisten osalta hyvin alustavia, ja jatkotutkimuksen tarve on selkeä.
• Koontiartikkeli ei tuonut yksityiskohtaista tietoa adhd:n ja seksuaalisuuden yhteyksistä, mutta tuloksissa oli viittaus siihen, että tunnesäätelyn haasteet heijastuvat tavallisesti myös adhd-oireisten aikuisten parisuhteisiin.

Tutkimus

Evidence of emotion dysregulation as a core symptom of adult ADHD: A systematic review, Ana-Marıa Soler-Gutierrez et al.

Julkaisutiedot

PLoS ONE 18(1): e0280131. Avoin tieteellinen julkaisusarja https://doi. org/10.1371/journal.pone.0280131 , Julkaistu 01/2023

Mitä on tutkittu

Koontiartikkeli eli synteesi useista tutkimustuloksista. Artikkelin tavoite on kuvata adhd-oireisten aikuisten tunnesäätelyn haasteiden keskeisiä elementtejä sekä aivojen aktiivisuutta

Miten on tutkittu

Kerättiin laaja otanta seuraavista tieteellisistä julkaisukannoista:  PsycInfo, Medline, Eric, PsycArticle, Psicodoc and Scopus

Arvio luotettavuudesta

Tieteellisesti arvioitu ns. Open access julkaisu, jonka tieteellinen arviointi on jäljitettävissä tarkasti

Keskeisimmät löydökset

• Pariskunnilla, joilla oli adhd:n yhdistetty esiintymismuoto, havaittiin enemmän negatiivisuutta. Negatiivisuus ilmeni puolustautuvana ja ongelmaa korostavana puheena, valittamisena, kritisointina, toisen lyttäämisenä tai sanattomalla negatiivisella viestinnällä esim. kasvojen ilmeillä. Heillä havaittiin vähemmän positiivista käyttäytymistä ongelmanratkaisutilanteissa. Tällä havaittiin olevan yhteys myös parin kokemaan parisuhdetyytyväisyyteen.
• Pariskunnilla, joilla oli adhd:n tarkkaamaton esiintymismuoto, havaittiin parien välisen käyttäytymisen olevan pitkälti samanlaista kuin adhd-oireettomilla pareilla. Tutkimuksessa esitettiin, että tarkkaamattoman esiintymismuodon pariskunnilla on tyypillisesti välttävä eli alhainen kiintymystyyli. Alhaisen kiintymystyylin katsotaan vähentävän ristiriitatilanteiden eskaloitumista ja pysyviä tai pitkäkestoisia vahinkoja parisuhteelle.
• Löydökset vahvistivat käsitystä niiden pariskuntien haasteista, joilla on adhd:n yhdistetty esiintymismuoto. Havainnot, jotka koskivat pariskuntia, joilla oli tarkkaamaton esiintymismuoto, poikkesivat aikaisemmista tutkimuksista. Havainnot eivät vahvistaneet sitä, että pariskunnilla, joilla on tarkkaamaton esiintymismuoto, olisi suurempia sosiaalisia vaikeuksia verrattuna pariskuntiin, joilla on yhdistetty adhd:n esiintymismuoto.

Tutkimus

Young adult romantic couple’s conflict resolution and satisfaction varies with partner’s attention-deficit/hyperactivity disorder type, Will H. Canu et al.

Julkaisutiedot

Journal of Marital and Family Therapy, doi: 10.1111/jmft.12018, julkaistu 09/2013

Mitä on tutkittu

Tutkimuksessa vertailtiin adhd-oireettomia pariskuntia ja pariskuntia adhd:n esiintymismuotojen (tarkkaamaton esiintymismuoto ja yhdistetty esiintymismuoto, jossa täyttyvät tarkkaamattomuus-, yliaktiivisuus ja impulsiivisuuskriteerit) mukaan. Tutkimuksessa tutkittiin konfliktien ratkonta- ja ongelmanratkaisukykyä.

Miten on tutkittu

Tutkimuksessa käytettiin adhd-oireisten itsearvioita ja tarkkailtiin autenttisia järjestettyjä ongelmanratkaisutilanteita sekä verrattiin adhd-diagnooseja.

Arvio luotettavuudesta

Kirjoittajat itse kommentoivat sukupuolijakaumaa, joka oli epätasainen ja painottunut vain heteroseksuaalisiin miehiin (miehiä 75 % adhd-oireisista).

Keskeisimmät löydökset

• Adhd-oireisten aikuisten miesten yliaktiivisuuden havaittiin olevan yhteydessä haasteisiin sosiaalisissa ja läheisissä ihmissuhteissa. Vaikeuksia havaittiin hyvien sosiaalisten suhteiden määrässä ja yhteisissä harrastuksissa/aktiviteeteissä sekä perheeltä ja läheisiltä saadun tuen muodossa.
• Myös haasteet neuvottelutaidoissa nousivat esiin mitattaessa henkilöiden kykyä neuvotella asioista niin, että omat oikeudet tulevat turvattua sekä kykyä saavuttaa tavoitteensa keskustelun aikana, säilyttää itsevarmuutensa tai kykynä hoitaa keskustelutilanne huumorin avulla aggression ja erimielisyyden sijaan.
• Nämä havainnot vahvistavat ja laajentavat aiempien tutkimusten tuloksia, jotka viittaavat siihen, että adhd-oireisilla lapsilla on lisääntynyt riski sosiaalisten taitojen vaikeuksiin aikuisuudessa.

Tutkimus

The Impact of Persisting Hyperactivity on Social Relationships: A Community-Based, Controlled 20-Year Follow-Up Study, Jaime Moyá et al.

Julkaisutiedot

Journal of Attention Disorders 2014, Vol 18(1) 52–60 © 2012 SAGE Publications, DOI: 10.1177/1087054712436876 jad.sagepub.com, julkaistu 2014.

Mitä on tutkittu

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, liittyikö aikuisuuteen asti jatkuva yliaktiivisuus heikentyneisiin perhe-, ystävyys- ja kumppanisuhteisiin tai heikkoihin selviytymistaitoihin jokapäiväisessä elämässä.

Miten on tutkittu

Suoritettiin 20 vuoden yhteisöpohjainen seuranta 6–7-vuotiaista pojista, joilla ilmeni yliaktiivisuutta (n = 40) ja kontrolleja (n = 25). 27-vuotiaana adhd-diagnosoituja ja ilman diagnoosia olleita yliaktiivisia miehiä  arvioitiin yksityiskohtaisilla haastattelutekniikoilla sekä itseraportointiarvioinneilla. Arvioinneissa selvitettiin henkilöiden omien muistikuvien perusteella heidän havaintojaan käyttäytymisestä tietyissä tilanteissa.

Arvio luotettavuudesta

Pitkäkestoinen tutkimus, melko pieni otanta.

Keskeisimmät löydökset

• Vastanneiden adhd-oireisten ja oireettomien henkilöiden seksuaalisen suuntautuneisuuden osalta ei löydetty eroavaisuuksia. Suurin osa vastaajista kertoi olevansa heteroseksuaaleja, pienempi osa biseksuaaleja ja pieni vähemmistö raportoi homoseksuaalisuudesta. Sekä adhd-oireisilla miehillä että adhd-oireisilla naisilla oli kuitenkin merkittävästi enemmän aikaisempaa homoseksuaalista/biseksuaalista käyttäytymistä ja kokemuksia elämänsä varrella, kuin vastaavasti ei-adhd-oireisilla henkilöillä. (Huom. Tuonnempana esitellään lisää seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyvää tutkimusta.)
• Tutkimusten havaintojen perusteella kirjoittajat totesivat, että kokonaistyytyväisyys seksuaaliseen ja romanttiseen suhteeseen on adhd-oireisilla usein alhaisempi. Tämän perusteella voidaan ajatella, että adhd-oireisilla henkilöillä on taipumusta kokeilla paitsi enemmän, myös erilaisia seksikumppaneita, kunnes he löytävät kumppanin, jonka kanssa todella tulevat toimeen.
• On myös mahdollista, että yllä esitetty käyttäytymismalli adhd-oireisilla juontaa tylsyyden tuntemuksesta ja vahvemmasta itsestimulaation tarpeesta, uteliaisuudesta yleensä, impulsiivisuudesta, lisääntyneestä sukupuolivietistä tai sosiaalisten normien alhaisemmasta arvostamisesta.

Keskeisemmät löydökset koskien naisia

• Adhd-oireisten naisten osalta havaittiin, että ensimmäiset seksuaaliset kokemukset hankittiin aikaisemmin kuin adhd-oireettomien naisten keskuudessa. Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutumiselle havaittiin olevan korkeampi alttius adhd-oireisten naisten (24,7 %) keskuudessa, verrattuna oireettomien naisten raportoimiin tuloksiin (4,5 %).
• Seksuaalista riskinottoa selvitettäessä tarkasteltiin adhd-oireiden, luonteenpiirteiden ja seksuaalisen riskinoton välistä yhteyttä. Naisten kohdalla erityisesti impulsiivisuus nousi vaikuttavaksi tekijäksi seksuaaliseen riskinottoon. Riskinottoa esiintyi mm. päihteiden käytössä seksin aikana.
• Adhd-oireisilla naisilla ei havaittu olevan oireettomia naisia enempää seksuaalisia ongelmia: ei orgasmivaikeuksia, yhdyntäkipuja tai ylipäätään ongelmia orgasmien saavuttamisessa.

Keskeisemmät löydökset koskien miehiä

• Adhd-oireisten miesten osalta huomattiin, että miehet ottivat seksuaalisia riskejä samoin kuin naisetkin, mutta riskinottoon vaikuttivat miesten osalta eri tekijät. Riskikäyttäytymiseen havaittiin miehillä vaikuttavan adhd-oireet ja luontainen tapa toimia sosiaalisissa tilanteissa, niin että seuraa löydettiin nopeasti. Impulsiivisuus ei tässä selvityksessä noussut samalla tavoin kuin naisilla vaikuttavaksi tekijäksi.
• Seksuaalisten häiriöiden osalta adhd-oireisilla miehillä ei havaittu ongelmia: ei erektio- tai ejakulaatio-ongelmia ja miehet olivat yhtä tyytyväisiä orgasmeihin kuin adhd-oireettomat miehet. Vakavuudeltaan keskitasoa olevia havaintoja erektiohäiriöistä yhdynnän aikana löytyi ainoastaan seksuaalisesti hyperaktiivisilla miehillä.

Tutkimus

Sexuality in adults with ADHD: Results of an online survey, Priscilla Gregório Hertz et al.

Julkaisutiedot

Social Neuroscience, a section of the journal Frontiers in Psychiatry, Original research, doi:10.3389./fpsyt.2022.868278, julkaistu 05/2022.

Mitä on tutkittu

Tutkittiin adhd-oireisten ja adhd-oireettomien miesten ja naisten seksuaalista käyttäytymistä, mukaan lukien riskipitoinen seksuaalinen käyttäytyminen, hyperseksuaalinen käyttäytyminen sekä seksuaaliset häiriöt

Miten on tutkittu

Tiedot kerättiin sähköisen kyselyn kautta, käyttäen kansainvälisesti validoituja arviointilomakkeita (SelfReport Wender-Reimherr Adult Attention Deficit Disorder Scale, the Sex Risk Survey,  Hypersexual Behavior Inventory and the Sexual Behavior Questionnaire). Mukaan otettiin keskusteluosiossa yhteenvedettyjä aikaisempien tutkimusten tuloksia, joihin kirjoittajat olivat verranneet tuloksiaan.

Arvio luotettavuudesta

Tieteellisesti arvioitu artikkeli, ns. Open access julkaisu, jonka tieteellinen arviointi on jäljitettävissä tarkasti.

Keskeisimmät löydökset

• Useissa tutkimuksissa todettiin transsukupuolisten ihmisten merkittävästi suuremmasta adhd-erityispiirteisyydestä. Adhd:n ja transsukupuolisuuden esiintyvyys oli kohonnut
  • nuorilla (10–17-vuotiailla) 4.7–12.6 %
  • aikuisilla 4.3%
• 12 tutkimuksessa raportoidut tiedot viittaavat yksimielisesti adhd:n merkittävästi lisääntyneeseen määrään transsukupuolisten henkilöiden keskuudessa.

Tutkimus

The transgender and gender diverse and attention deficit hyperactivity disorder nexus: A systematic review , Teddy G. Goetz et al.

Julkaisutiedot

Journal of Gay & Lesbian Mental Health; ttps://doi.org/10.1080/19359705.2022.2109119, Taylor & Francis publishing, julkaistu 08/2022

Mitä on tutkittu

Tieteellinen kokooma-artikkeli, jonka tarkoituksena on tarkastella kriittisesti transsukupuolisuuden (TG) ja adhd:n ilmenemistä sekä koota katsaus, jotta nähdään mitä tällä hetkellä tiedetään ja mihin tutkimusta olisi tarpeen suunnata.

Miten on tutkittu

Tieteelliset julkaisut koottiin Pubmed, Worldcat ja Google Scholar julkaisutietokannoista avainsanoilla, jotka liittyivät transsukupuolisuuteen ja adhd: hen. Tunnistetuista 17 artikkelista, 13 tehtiin Yhdysvalloissa, kolme Australiassa, yksi Suomessa ja yksi Englannissa. Suurin osa artikkeleista oli julkaistu vuoden 2017 jälkeen.

Keskeisimmät löydökset

• Sukupuolidysforiaa sairastavien ryhmästä 90 %:lla oli vähintään yksi psykiatrinen diagnoosi. Ryhmäläisistä 75 %:lla oli adhd, mikä oli yleisin liitännäissairaus. Masennushäiriötä havaittiin 25 %:lla.
• Tutkimuksessa havaittiin, että sukupuolidysforiapotilailla oli merkittävämpiä tarkkaavaisuusongelmia ja heillä oli myös kohonnut adhd-diagnoosien määrä.
• Vaikka tulokset ovat suhteellisen pienestä otoksesta, ne ovat merkittäviä, sillä ne osoittavat sukupuolidysforiaan liittyviä mahdollisia biologisia taustatekijöitä sekä antoivat psykososiaalisia/psykodynaamisia selityksiä. Tutkimuksessa arvioitiin, että vanhempien psykologiset tai muut ongelmat (kuten alhaiset tulot, tarkkaavaisuusongelmat, heikko perheen toiminnan dynamiikka) saattoivat olla osavaikuttajina sukupuolidysforian kehittymiseen. Näiden tekijöiden joukossa tarkkaavaisuusongelmat näkyivät merkittävänä mahdollisena myötävaikuttavana tekijänä. Tästä näkökulmasta katsottuna arvioitiin, että sukupuolidysforiaa voidaan pitää biologisesti pohjautuvana, kuitenkin monitekijäisenä, kehityshäiriönä, samoin kuin autismikirjon häiriöt tai adhd.

* Sukupuolidysforia (GD) on tila, jossa yksilön syntymähetkellä määrittämän sukupuolen ja henkilön itsensä tunnistaman sukupuolen välillä on selvä yhteensopimattomuus. Nämä henkilöt näkevät ja tuntevat olevansa eri sukupuolta kuin heille annettu sukupuoli. Tämä vaatimustenvastaisuus liittyy kliinisesti merkittävään ahdistukseen tai toimintakyvyn heikentymiseen sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminta-alueilla. Oireet vaihtelevat kehitystason mukaan.

Tutkimus

Gender dysphoria and attention problems: possible clue for biological underpinnings, Burcu Yildirima et al.

Julkaisutiedot

PSYCHIATRY AND CLINICAL PSYCHOPHARMACOLOGY, 2017 VOL. 27, NO. 3, 283–290 https://doi.org/10.1080/24750573.2017.1354417, Taylor & Francis publishing, julkaistu 2017.

Mitä on tutkittu

Tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolidysforiaa sairastavien nuorten psykiatristen diagnoosien määrää ja verrattiin niitä kontrolliryhmään, perheen toimintaan, emotionaalisten ja käyttäytymisongelmien suhteen.

Miten on tutkittu

Tutkimusotos koostui 20 tapauksesta, joissa oli sukupuolidysforiaa, ja 40 kontrollitapauksesta (5–17-vuotiaat). Menetelminä käytettiin validoituja arviointikaavakkeita (Sociodemographic Form, Family Assessment Device (FAD), Child Behavior Checklist, and Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia for School Aged Children Present-Lifetime Version).

Arvio tutkimuksen luotettavuudesta:

Kohtuullisen pieni otantajoukko.

Keskeisimmät löydökset

• Vakavien adhd-oireiden havaittiin voivan edistää sekä hyperseksuaalisuuden esiintymistä että ongelmallista pornografian käyttöä miehillä. Naisilla on todennäköisempää, että adhd-oireet edistävät ennemminkin hyperseksuaalisuutta kuin ongelmallista pornografian käyttöä.
• Tulokset osoittivat, että hyperseksuaalisuudella oli positiivinen ja kohtalainen yhteys ongelmalliseen pornografian käyttöön naisten keskuudessa ja positiivinen ja vahva yhteys miesten keskuudessa.
• Lisäksi tutkimuksen havainnot vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan pornografian ongelmallista käyttöä ei voida yksiselitteisesti pitää hyperseksuaalisuuden ilmentymänä, koska erilaiset muut mekanismit voivat myös johtaa hyperseksuaalisuuden ilmaantumiseen ja ongelmalliseen pornografian käyttöön.
• Yhteenvetona voidaan todeta, että hyperseksuaalisuuden hoitoon hakeutuvien henkilöiden (tai miesten, jotka hakeutuvat hoitoon ongelmallisen pornografian käytön vuoksi) kohdalla olisi hyödyllistä aina selvittää mahdollisia samanaikaisia mielialahäiriöitä, ahdistuneisuushäiriöitä, päihteiden käyttöä sekä adhd:tä.

* Hyperseksuaalisuuden määritelmä: Seksuaalisen käyttäytymisen hallinta epäonnistuu tai puuttuu tavoitteisiin, toimintoihin ja velvoitteisiin nähden. Epäonnistuneet pyrkimykset hallita tai vähentää seksuaalista käyttäytymistä aiheuttavat kliinisesti merkittävää ahdistusta tai vajaatoimintaa. Hyperseksuaalisuuteen katsotaan myös seksuaalisen toiminnan harjoittaminen stressin tai negatiivisten tunteiden vähentämiseksi. Hyperseksuaalisuus voi ilmetä useissa muodoissa, ja aiemmat havainnot osoittavat, että ongelmallista pornografian käyttöä voidaan pitää yhtenä näkyvimmistä ilmenemismuodoista.

Tutkimus

Investigating the Associations Of Adult ADHD Symptoms, Hypersexuality, and Problematic Pornography Use Among Men and Women on a Largescale, Non-Clinical Sample, Beáta Bothe et al.

Julkaisutiedot

The Journal of Sexual Medicine, J Sex Med 2019;16:489-499, Copyright 2019, International Society for Sexual Medicine. https://academic.oup.com/jsm/article/16/4/489/6966696, julkaistu 2019

Mitä on tutkittu

Tässä tutkimuksessa tutkittiin kolmea eri näkökulmaa: Tutkittiin hyperseksuaalisuuden, ongelmallisen pornografian käytön ja itseraportoitujen aikuisten adhd-oireiden yhteyksiä miehillä ja naisilla keskittyen mahdollisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin.

Miten on tutkittu

Menetelmänä käytettiin moniryhmämenetelmää, jossa rakenneyhtälömallinnuksen keinoin tutkittiin oletettuja yhteyksiä aikuisten adhd-oireiden, hyperseksuaalisuuden ja ongelmallisen pornografian käytön välillä sekä miesten että naisten osalta.

Keskeisimmät löydökset

• Tutkimus tarjoaa vakuuttavaa näyttöä siitä, että adhd:n ja erilaisten seksuaalisen, poikkeuksellisen käyttäytymisen ja häiriöiden välillä on vahva yhteys. Yleisesti ottaen adhd-oireisillä oli lähes viisi kertaa enemmän hyperseksuaalisuuden häiriötä, mikä on linjassa joidenkin aiempien tutkimusten kanssa.
• Ne henkilöt, joilla oli tunnistettuna sekä hyperseksuaalisuus että adhd, olivat puolestaan suuremmassa riskissä altistua psykiatrisille sairauksille, kuten esim. seksuaalinen kohdehäiriö, pakonomainen seksikäyttäytyminen ja masennus.
• Adhd-oireisten homoseksuaalisuudella ei ollut vaikutusta seksuaalisen käyttäytymisen häiriöiden ilmenemiseen. Sen sijaan havaittiin, että näillä henkilöillä oli suurempi riski saada samanaikaisesti liitännäinen psykiatrinen sairaus.
• Lisääntynyt tietoisuus hyperseksuaalisen käyttäytymisen ja adhd:n välisestä yhteydestä voi auttaa puuttumaan ja hoitamaan havaittuja käyttäytymismalleja ja sairauksia, ennen kuin niistä tulee haitallisia adhd-oireisille henkilöille itselleen tai heidän lähipiirilleen.

Tutkimus

H is for hypersexual: Sexuality in youths with ADHD, Elijah W. Hale et al.

Julkaisutiedot

Frontiers in Child  and Adolescent Psychiatry, Brief Research Report, DOI 10.3389/frcha.2022.1048732, julkaistu 10/2022

Mitä on tutkittu

Viimeaikaiset tutkimukset adhd:n ja hyperseksuaalisuuden välisestä yhteydestä ovat pääsääntöisesti keskittyneet miespotilaisiin. Samaa sukupuolta olevien seksuaalikäyttäytymisen osalta on puuttunut tietoa, johon tämä tutkimus tuo lisää havaintoja. Tutkimuksessa luotiin TriNetX-tietokannan avulla kaksi potilaskohorttia sen mukaan oliko henkilöllä adhd-diagnoosi vai ei. Potilaat olivat iältään 21-vuotiaita tai tätä nuorempia.

Miten on tutkittu

Analysoitiin seksuaalisen käyttäytymisen häiriöitä, samanaikaista psykiatrista sairautta ja lääkitystyyppiä. Adhd-diagnosoitujen ryhmässä tutkittiin seksuaalisuuden häiriön esiintymistä. Mitatut tulokset olivat seksuaalisen käyttäytymisen häiriöt, samanaikainen psykiatrinen sairaus ja lääkitystyyppi.

Arvio tutkimuksen luotettavuudesta

Kohtuullisen suuri otanta.

Keskeisimmät löydökset

• Tutkimusten mukaan adhd-oireiset raportoivat heillä esiintyvän enemmän seksuaalista halua, itsetyydytystiheyttä ja seksuaalisia toimintahäiriöitä kuin muussa väestössä keskimäärin. Toisaalta adhd-oireisilla esiintyy vähemmän seksuaalista tyydytystä muuhun väestöön verrattuna.
• Tulosten perusteella voidaan ajatella itsetyydytyksen ja/tai seksuaalisen toiminnan olevan adhd-oireisille selviytymisstrategioita, joiden avulla lievennetään jännitystä, säädellään tunteita ja selviydytään stressaavista tilanteista. Seksuaalinen kiihottuminen voi vaikuttaa dopamiiniin ja vähentää samalla adhd-oireita.
• Tutkimus muistuttaa kliinistä hoitotyötä tekeviä kiinnittämään huomiota adhd-oireisten seksuaalisen elämän laatuun.

Keskeisimmät löydökset parisuhteeseen liittyen

• • Muuhun väestöön verrattuna adhd-oireiset raportoivat alhaisemmasta seksuaalisesta tyytyväisyydestä. Tämän arvellaan johtuvan adhd:hen liittyvistä haasteista huomioida yhdynnän aikana erilaisia asioita, kuten mitä on sopivaa/sopimatonta tehdä tai sanoa ja säädellä fyysistä herkkyyttä sekä huomioida sukupuolieroja. Yleisesti seksin aikana harhailevat ajatukset yhdistyvät alentuneeseen seksuaaliseen tyydyttyneisyyteen.
  • Adhd-oireisten kumppaneita (enimmäkseen adhd-oireisten miesten naispuolisia kumppaneita) koskevassa tutkimuksessa osoitettiin heidän kärsivän seksin puutteesta. Tätä havaintoa tulkittiin niin, että adhd-oireiset miehet voivat olla haluttomia tyydyttämään naispuolisen kumppaninsa seksuaalisia tarpeita. Tämä on osin ristiriidassa aiemmin käsiteltyjen tulosten kanssa, jotka koskevat adhd-oireisten miesten korkeaa seksuaalista halua. Kun otetaan huomioon, että adhd-oireiset miehet ovat alttiita harjoittamaan usein itsetyydytystä, on mahdollista, että jotkut adhd-oireiset miehet masturboivat useammin ja ovat samalla vähemmän seksuaalisesti aktiivisia suhteessaan.
  • Kuten aiemmin todettiin, itsetyydytys voi olla keino säädellä tunteita. Eräät tutkijat esittävät, että adhd-oireisilla miehillä voi olla erityisiä itsesäätelyn vaikeuksia ja seksuaalisen kohtaamisen aikana voi olla haasteita tehdä yhteistyötä kumppanin kanssa.
  • Korkeampi impulsiivisuus, hyperaktiivisuus ja tarkkaamattomuus voivat heikentää seksuaalista elämää luomalla kiireellisyyden tunteen, lisäämällä motivaation ylläpitämisen vaikeutta ja irrottamalla adhd-oireiset henkilöt seksuaalisesta läheisestä kohtaamisesta kumppanin kanssa.

Tutkimus

Sexual Function, Sexual Dysfunctions, and ADHD: A Systematic Literature Review Lorenzo Soldati et al.

Julkaisutiedot

Journal of Sexual Medicine, J Sex Med 2020;17:1653e1664, julkaistu 2020

Mitä on tutkittu

Tavoitteena oli tarjota katsaus kirjallisuuteen, jotta saataisiin parempaa tietoa seksuaalisuudesta adhd-henkilöillä ja keskusteltaisiin heidän mahdollisten seksuaaliongelmiensa seulonnasta ja hallinnasta.

Miten on tutkittu

Systemaattinen tiedonhaku Pubmed-, PsychInfo- ja Embase-tietokannoista. Tiedonhaun pohjalta on koottu tieteellinen kirjallisuuskatsaus. Tärkeimmät tulosmittarit olivat seksuaalinen toiminta ja seksuaaliset toimintahäiriöt.