“Millaisin kysymyksin adhd-oireiset ja/tai heidän puolisonsa sinua tyypillisesti lähestyvät?”
Neuroerityiset ihmiset ja heidän puolisonsa, jotka hakeutuvat vastaanotolleni painiskelevat usein seksuaalisuuden suhteen halujen eriparisuuden, häpeän ja omanlaisen seksuaalisuuden löytämisen ja jakamisen teemojen sisällä. Näihin liittyy usein myös tunnistamisen ja sanoittamisen vaikeutta. Elämänhallinnan kysymykset, impulssien mukaan eläminen ja siihen liittyvät haasteet nousevat myös usein esiin. Erityisherkkyys ja erilaiset aistiyli- tai aliherkkyydet kuuluvat monen asiakkaan arkeen, ja näiden vaikutusta suhteeseen ja seksuaalisuuteen mietimme yhdessä. Paljon punnitsemme myös yhteiskunnan normeja ja pöllyttelemme ennakkoluuloja ja oletuksia vastaanotolla.
Kommunikaatio-ongelmat ja esimerkiksi erilaiset tavat käsitellä ja tunnistaa kuormitusta ja stressiä näkyvät vahvasti ja tuottavat usein pulmia. Adhd-ihmisillä on usein hankaluutta tunnistaa ja kunnioittaa omia rajojaan ja kuormitustaan, niin suhteissa kuin myös omassa olemisessaan ja jaksamisessaan. Näitä puretaankin usein tapaamisilla. Nämä asiat ovat merkityksellisiä, kun mietitään sitä, miten osapuolet kokevat itsensä ja oman arvonsa. Nämä vaikuttavat vahvasti myös siihen, miten jaksaa arjessa ja sen kautta suhteessa muihin ihmisiin. Myös tunnetilojen ”imeminen” toiselta voi olla tyypillistä, ja terapiassa voidaan opetella tunnistamaan ja erottelemaan omia ja muista lähtöisin olevia tunteita ja miten niiden kanssa voisi toimia.
Teemat, joiden vuoksi pakeilleni hakeudutaan:
”Minusta tuntuu, etten kelpaa sellaisena kuin olen.”
”Olenko vääränlainen?”
”En uskalla tai osaa kertoa toiselle, mitä tarvitsisin tai toivoisin. Tämän takia toimin itseä ja toisia vahingoittavasti, esimerkiksi unohtamalla omat halut ja toimin vain toista miellyttääkseni.”
”Mistä voimavarat yhdessäoloon ja aitoon yhteyteen, kun tuntuu, että arki on usein takkuamista ja kuormittavaa kaikille osapuolille?”
“Miten lähdette työstämään näitä asioita?”
Kun ihmiset tulevat vastaanotolleni, aloitamme muutostarpeen kartoittelusta. Mietimme asioita, joihin toivotaan muutosta ja myös asioita, jotka jo toimivat. Toimivista asioista löytyy usein vihjeitä ja vinkkejä, joilla saadaan muutettua myös niitä muutosta kaipaavia. Käymme usein läpi myös sitä, miten adhd vaikuttaa neuroerityisen toimintaan psykoedukaation hengessä. Olen huomannut, että usein suhteen neurotyypillisellä/-tyypillisillä ei ole oikein oikeanlaista tietoa adhd:stä ja sen vaikutuksista. Tämä ymmärrys usein vapauttaa kaikkia osapuolia näkemään neuroerityisen toiminnan taakse ja auttaa hahmottamaan erilaista tapaa katsella maailmaa.
Meillä ihmisillä on syvä tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin olemme. Koska seksuaalisuus ja rakkauteen perustuva suhde on herkkää ja haavoittumisille altista aluetta, tämä korostuu. Työskentelyssä punaisena lankana voikin ajatella usein olevan suhteen osapuolien välillä lauseet:
Voinko saada sinuun yhteyden ja luottaa, että olet tässä ja vastaat tunnetason tarpeisiini?
Voinko tietää, että arvostat minua pysyen kanssani, vaikka paljastan aidon itseni sinulle?
Nämä ovat ydinkysymyksiä, ja toteutuessaan mahdollistavat toimintatapojen muutoksen haluttuun suuntaan. Ihmisillä on omanlaisensa kipupisteet ja epävarmuudet, jotka tuovat turvattomuutta suhteeseen, joten yleispätevää neuvoa, jolla näitä ratkotaan, on hankala antaa. Kuitenkin toisen ja itsen tarpeille avoimena oleminen, arvottamatta kuunteleminen ja halu ymmärtää, ovat asioita, joita harjoittelemme jokaisessa terapiaprosessissa aktiivisesti. Näillä on suuri merkitys aidon yhteyden luomisessa. Kaiken perusta on luottamus, jonka varaan voidaan rakentaa muu.
Tunteilla on aina jokin viesti, ja turvasta riippuu se, onko viestiä mahdollista tutkia rauhassa. Jos ei tunnista tunteitaan, ei voi tehdä hyviä päätöksiä. Tämä näkyy hyvin konkreettisesti riita- ja ristiriitatilanteissa. Terapiassa harjoitellaan myös tarpeiden ja tunteiden tunnistamista, usein kehon viestien kautta.
Me-hengen vaaliminen, yhdessä muutoksiin sitoutuminen ja uusien toimintatapojen rohkea harjoittelu ovat avaimia, joilla suhdetta ja luottamusta saadaan muutettua toivottuun suuntaan. Tärkeää on pilkkoa harjoiteltavat asiat pieniin palasiin, joita juurrutetaan arkeen yksi kerrallaan. Näin onnistumisen kokemukset ja luotto omaan itseen ja muutoksen mahdollisuuksiin lisääntyvät.
Pidetty konkreettinen harjoite omien seksuaalisten halujen ja toiveiden sanoittamisesta toiselle on ollut ns. skripti eli käsikirjoitus sellaisesta seksistä ja seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista, joita toivoo mukaan omaan elämäänsä. Tässä voi käyttää erilaisia kuvia, materiaaleja, tekstiä yms., joilla tehdä itseä näkyväksi. Tämän tekemisessä on tärkeää olla itselleen rehellinen eikä ajatella häpeän ja yhteiskunnan muottien mukaisesti. Jokaisella on oikeus omanlaiseen seksuaalisuuteen ja sen ilmentämiseen. Tämä on hyvä pohja, jolla lähdetään etenemään myös toiselle sanoittamiseen, joko suoraan näyttäen skriptiä tai pala palalta.
Välillä tulee myös tilanteita, joissa päädytään eroon. Se ei ole merkki epäonnistumisesta, vaan voisiko ajatuksen kääntää niin, että me elämme oppien toisiltamme ja on arvokasta ymmärtää myös päästää irti, jos suhde ei palvele osapuolien kasvua. Terapiassa opetellaan uusia tapoja, joilla kommunikoida ja tuoda omia toiveita ja tarpeita näkyväksi toista ja itseä kunnioittaen. Joskus huomataankin kasvun vievän vahvasti eri suuntiin.
Usein neuroerityisyydestä puhutaan negatiiviseen sävyyn ja päällimmäisenä mielessä ovat toimimattomat asiat. Terapiassa käännetään ajatusta myös siihen suuntaan, että nepsyily voikin olla positiivinen piirre. Se voi tuoda suhteeseen esimerkiksi kipinää, spontaaniutta ja yllätyksellistä seksiä, ja aistiherkkyydet intensiivistä nautintoon uppoamista.
