RSD — herkkyyttä torjunnalle

“Tunnistan kyllä itsessäni herkkyyttä reagoida tosi voimakkaasti oikeestaan jo etukäteenkin tilanteissa, joissa vois olla mahdollisuus tulla kritisoiduks tai epäonnnistuneeks, niin et tää RSD kyllä kiinnostaa mua.”

Oletko törmännyt termiin RSD? Lyhenne tulee sanoista Rejection Sensitive Dysphoria, ja sillä kuvataan erittäin voimakasta tunneherkkyyttä tilanteissa, joissa ihminen kokee tulevansa torjutuksi tai kritisoiduksi.

Oleellista on juuri tuo kokemus – voi olla, ettei vastapuoli ole edes tarkoittanut tekojaan tai sanojaan siten, kuin torjunnalle ja kritiikille herkkä ihminen ne tulkitsee. Tunnereaktio voi näkyä ulospäin aggressiivisuutena ja raivona tai sitten sisäänpäin kääntymisenä, kuten itsesyytöksinä, perfektionismina tai huonona itsetuntona.

Tuskin on ihmistä, joka ei reagoisi kritiikkiin tai torjuntaan, mutta RSD:n ajatellaan erottuvan normaalista rektiosta voimakkuutensa ja nopeutensa vuoksi. Tunteet voivat olla jopa suhteettoman voimakkaita ja yllättäviä. RSD voi hankaloittaa osaltaan adhd-oireisen sosiaalisia suhteita ja heijastua siihen, miten ihminen arvostaa itseään.


Vertaisten ajatuksia

Ajatuksia siitä miten RSD on vaikuttanut elämään ja millä keinoin pärjätä tilanteissa, joissa tunne hylkäämisestä tai torjutuksi tulemisesta vyöryy päälle?

“Edelleen pää jää jauhaamaan sitä kokemusta. Yrittää puhua ja saada vertaistukea asiaan.”  Piitsu, 46 v.

“Koen suuria tuntemuksia, kun joku viettää mieluummin aikaa jonkun toisen ihmisen kanssa, enkä senkään vuoksi oikein pidä uusien suhteiden luomisesta. Olen kuitenkin onnistunut useimmiten ratinolisoimaan nämä tilanteet ja tuntemukset siten, etteivät ne ole vaikuttaneet elämääni merkittävästi.”  Leevi, 25 v.

“Kova ahdistus, pohjaton lohduttomuuden tunne. On vaikeaa pyytää tukea ja vaikea ottaa sitä vastaan. Pystyn psyykkaamaan itselleni hetkellisesti “huippuitsetunnon”, jota ei lävistä mikään. Myös aiempi työ hoitajana loi sellaisen kilven, joka blokkaa pahimmat jutut, vaikka jos joku kommentoi loukkaavasti tai ilkeästi. Terapia ja coaching on auttanut lisäämään ymmärrystä ja löytämään tunteille nimiä, sekä erottelemaan tunteita toisistaan.” Ailukka, 42 v.

“Ei mitenkään.” Pikipiw, 29 v.

“Soitan äitille. Äiti on auttanu aina käsittelee tunteita realistisesti ja se välittää musta. Mulla on ihana mamma ja monesti itken kiitollisuudesta niiden puheluiden jälkeen.” Jolene, 23 v.

“Tunnistan näitä RSDhen liittyviä asioita itsessäni, mutta en halua jakaa tai sanoa mitään tähän liittyen, koska en koe olevani itse tarpeeksi tietoinen tähän liittyen.” Huvikummun, 27 v.

“Tiedostaa sen, että se on vaan tunne ja näin ollen ohimenevä.” Eloveena, 61 v.

“Ehkä puhun itselleni lempeästi ja toisaalta olen saanut kokea että minusta välitetään.” T., 42 v.

“Olen kokenut todella paljon ulkopuolisuutta ja huonouden tunnetta elämässä. Torjunta tuntuu edelleen hirveän kipeältä. Voi olla, etten tässäkään haluaisi hyväksyä ”diagnoosia”, mutta suhtaudun epäilevästi tähänkin termiin. Siis rejection sensitive dysforia? Hylkäysherkkyys? Suhtaudun todella epäilevästi teoriaan, että kyse olisi aivojen erilaisuudesta. Kaikkeen pitää nykyään löytää ”dysforia”, ja juontaa syy aivojen rakenteeseen, että ikään kuin saadaan ilmiölle vakuuttavuus. Olen ollut pitkässä traumaterapiassa ja vertaistukiryhmissä, että voi olla, että lähestymistapani on siksi erilainen. Hylkäämistilanteissa koitan puhua itselleni, että tämä ei johdu minusta, eikä minun ihmisarvoni mene, vaikka joku ärsyyntyy minuun. Tämä on vaatinut paljon työtä, ja vaatii edelleen. Heh, minulla voikin olla RSD.” Tirri, 53 v.

“KKT- ja DKT-pohjaiset* taidot käyttöön. Itsetunto- ja arvotyöskentely samoissa viitekehyksissä taitoharjoittelun ohelle.” S., 32 v.

* Vertainen viittasi Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT) ja Dialektiseen käyttäytymisterapiaan (DKT)


Linkki- ja kirjallisuusvinkit


 

Pohdittavaa

Miten tietoisuus RSD:stä voi lisätä ymmärrystä tiettyihin tilanteisiin ja helpottaa tilanteiden käsittelemistä?