Moni yllä olevan otsikon lukenut jäi varmasti pohtimaan, keskitytäänkö tässä nyt lapsen adhd:hen vai vanhemman adhd:hen. Niinpä niin – sitä mekin olemme pohtineet! Molemmat näkökulmat ovat parisuhteen kannalta tärkeitä, joten pohditaan hetki molempia.
Kun lapsella on adhd
Useimmissa lapsiperheissä vanhemmat vääntävät ajoittain kättä vastuiden jakautumisesta. Niissä perheissä, joissa lapsella on adhd, lisää kitkaa vanhempien välille voi aiheuttaa mm. erilaiset käsitykset siitä, kuinka lasta tulisi kasvattaa. Mitkä ovat rajamme ja missä voimme joustaa? Miten asetamme rajat? Mitä voimme vaatia lapseltamme ja missä asioissa häntä tulee auttaa? Kurkkaa ideoita tämänkaltaisiin pohdintoihin Arki toimimaan -oppaasta. Opas on tarkoitettu vanhemmille, joiden lapsella on itsesäätelyyn tai neuropsykiatrisiin oireisiin liittyviä haasteita.
On myös tavallista, että vanhemmat kantavat huolta perheen sisarusten tilanteesta. Adhd-oireinen lapsi tai nuori voi herättää sisaruksissaan monia tunteita — valoisia ja synkempiä. He saattavat kokea jäävänsä vähemmälle huomiolle, koska oireinen vie vanhempien aikaa ja voimia. Voit tutustua Minäkin olen erityinen! -työkirjaan, joka tarjoaa sisaruksille tietoa ja tukea, mutta myös mahdollisuuden saada heidän äänensä kuuluviin perheessä.
Mikäli lapsella tai lapsilla on erityishaasteita, on vanhempien kokema kuormitus tavanomaista suurempi. Tutkimusten mukaan etenkin äidit ovat keskimääräistä stressaantuneempia. Kun aika ja voimavarat menevät lapsen tukemiseen, jää oma ja parisuhteen hyvinvointi monesti vähemmälle huomiolle.
Toisinaan lapsen adhd ja muut mahdolliset haasteet voivat myös hitsata perhettä ja puolisoita yhteen. Vanhemmat kokevat olevansa samassa veneessä ja soutavansa samaan suuntaan, samassa tahdissa.
Moni adhd-oireisten lasten vanhempi kokee saavansa merkittävää tukea ja tietoa vertaisiltaan. Vertaistukea voi löytää esimerkiksi ADHD-liiton paikallisyhdistyksistä ja erinäisistä Fb-ryhmistä. Jotta huoltajat löytäisivät yhteisen näkemyksen siitä, miten toimia adhd-oireisen lapsen kanssa ja saada perheen arki toimivammaksi, olisi hyödyllistä, että huoltajat pohtisivat asioita yhdessä. Mahdollisuuden asioiden yhteiselle työstämiselle tarjoavat esim. Strategia-vanhempainohjausryhmät sekä Kelan sopeutumisvalmennuskurssit ja Laku-kuntoutus. Tutustuthan myös Mielenterveystalon tarjoamiin lasten ja nuorten omahoito-ohjelmiin, joista saat maksutta tietoa neuropsykiatrisista piirteistä ja myönteisistä keinoista arjen sujuvoittamiseen.
Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma
Nuorten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma
Kun vanhemmalla on adhd
Lapsen syntymä (niin ihana asia kuin onkin!) voi nyrjäyttää adhd-oireisen aikuisen itselleen luomat arjen rutiinit täysin uusiksi. Unta on monesti vähemmän, tekemistä ja muistettavaa puolestaan enemmän – kaikki tämä voi voimistaa adhd-oireita ainakin siihen saakka, kunnes uusi arki löytää jälleen uomansa.
Koska adhd ilmenee yksilöllisesti, tuottaa se yhdelle vanhemmalle yhdenlaisia ja toiselle toisenlaisia haasteita. Yleistä vaikuttaa olevan pettymys omiin tunteidensäätelykeinoihin lapsen käytöksen koetellessa hermoja. Moni kertoo myös kaipaavansa enemmän rauhaa ja hiljaisuutta kuin mitä lapsiperheessä on tarjolla. Näiden asioiden kanssa on kipuillut myös Tero, jota kuulemme seuraavalla äänitallenteella yhdessä puolisonsa Evan kanssa.
