Polulla

Edellinen Aihe
Seuraava Aihe

Maskaaminen — hyötyä vai haittaa?

Polulla Kohtaamisia polulla Maskaaminen — hyötyä vai haittaa?

“Harva asia täs maailmassa taitaa olla selkeesti joko tätä tai tota. Tää maskaaminen on mulle toisaalta tärkeä selviytymiskeino ja sit taas kuormittavaa teeskentelyä.”

Adhd-oireiselle maskaaminen voi tarkoittaa tietoista tai tiedostamatonta pyrkimystä peittää adhd-oireita muiden edessä. Tämä voi tarkoittaa ylivilkkauden, keskittymisvaikeuden tai impulsiivisuuden kontrolloimista siten, ettei niitä huomattaisi tai etteivät ne häiritsisi sosiaalisissa tilanteissa tai arkiaskareissa.

Maskatessa esimerkiksi hillitään liikkumista, pinnistellään erityisesti tarkkaavaisuuden kanssa ja tehdään tehtäviä äärimmäisen tarkasti tai salataan virheitä. Tavoitteena on sopeutua normeihin ja odotuksiin tai vältellä negatiivista huomiota ja arvostelua.

Koska maskaaminen voi olla selviytymiskeino sosiaalisissa tilanteissa, siihen saatetaan turvautua usein. Tämä voidaan kokea kovin  kuormittavaksi ja vaikuttavan hyvinvointiin epäsuotuisasti. Ihminen saattaa myös kokea, ettei tule nähdyksi ja arvostetuksi omana itsenään.

Toisaalta on kovin yksilöllistä ja tilannekohtaistakin, kuinka paljon maskaamisesta on hyötyä ja haittaa. Jos maskaaminen on tietoinen ratkaisu, mikä esimerkiksi hyödyttää jostain työtapaamisesta suoriutumista, ei sen käyttöä kannata harmitella.

Vertaisten ajatuksia

Maskaatko? Mitä se sinulle tarkoittaa? Miksi maskaat, onko siitä sinulle jotain hyötyä/haittaa?

“Maskaan joskus ja usein. Aluksi maskaaminen tarkoitti itselleni sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja nykyisin pyrin olemaan maskaamatta mahdollisimman paljon mutta “omana itsenä” oleminen on todella raskasta. Toisaalta niin on myös maskaaminen. Maskaan aina uusissa tilanteissa ja ympäristöissä sekä töissä aikuisten kanssa (toimin opettajana), mutta lasten kanssa en koe sitä maskaamiseksi vaan harjoittelen lasten kanssa myös tunnesäätelyä ja sosiaalisia taitoja. Käytännössä maskaaminen siis on itselle tilanteen, tunteiden ja ihmisten hallintaa, jotta en aiheuta kenellekkään epämiellyttävää oloa.”  Leevi, 25 v.

“Ei tarvitse hirveästi onneksi maskata, kun on ihan hyvä työyhteisö ja omat lapsetkin kirjolla.”  Marja, 42 v.

“Todellakin. En oikein julkisesti ole oma itseni. En ole työelämässä koska juuri maskaaminen on yksi syy että palan loppuun.” Tinksi, 50 v.

“Kyllä sitä edelleenkin maskaa ajoittain ja yrittää olla muiden kanssa tavallinen. Se vetää sitte voimat ja palautuminen vie aikaa sen jälkeen. Kuormitus näkyy kotona ja aistikuormitusta. Kesällä kuuma ja valoisuus kuormittaa enemmän.” Piitsu, 46 v.

“Maskaan. Alussa oli vaikea edes tunnistaa, mitä kaikkea se on ja kuka olen näiden erittäin aktiivisten peilisolujen alla. Hyötyä on ollut, ei sitä muuten olisi tehnyt – se on selviytymiskeino, ei tahdonalainen ja opitaan jo ihan lapsena ulkosesta palautteesta. Nyt aikuisena näkee ja ymmärtää kokonaisvaltaisesti maskaamisen kääntöpuolen jaksamiseen, identiteettiin ja arvojen mukaiseen elämään. Tässä parhaat lähteet ovat olleet valitettavasti englanniksi tai vertaistuellisia. Lisäksi on pitänyt osata hakea teemaan liittyvää autismin “puolelta”, jotta tieto ei ole niin pinnallista ja saisi apua toisenlaiseen toimintaan.” S., 32 v.

“En.” Lotta, 72 v.

“Maskaamisella peitän erilaisuuttani. Yleensä en halua että julkisella paikalla ihmiset huomaavat erilaisuuteni. Maskaaminen uuvuttaa mutta en ole valmis luopumaan siitä kun näen miten ihmiset reagoivat ei maskaaviin.” Koivunlehti, 36 v.

“Nykyään en juurikaan maskaa. Mut lähes ikäni sitä olen tehnyt pärjätäkseni “normi arjessa”.” Anskuliini, 64 v.

“Kyllä, sitä olen tottunut tekemään ilman diagnoosia 41 vuotta. Se vie voimia, tuottaa ahdistusta ja epävarmuutta, pidemmän päälle vie masennukseen. Hyötyä? Ehkä se, että kun näyttelee koko elämänsä sosiaalista, tulee toimeen missä vaan, vaikka oma olo olisi kuinka epämukava.” Ailukka, 42 v.
.
“Maskaan eli esitän neuronormaalia tiedostamattani. Osallistun tapaamiseen ison kaupungin keskustassa vaikka inhoan meteliä ja ihmismäärää, ja pyrin olemaan hiljaisempi vaikka suuni haluaisi vain puhua ja puhua. Hyötyä; itsensä suojelu muilta ja konfliktialttiuden lasku mutta haittaa; väsyttää ja harmittaa se että ajattelen etten kelpaisi tai riittäisi omana itsenäni.” Jolene, 23 v.

“Maskaan. Olen alkanut tiedostaa maskejani, jolloin ne ovat vähentyneet. En ole enää “opiskelija”. Näin heittomerkeillä ajattelin aina itseni yliopistossa. Ongelmat kasautuivat siellä ja nyt olen ottanut aikalisän ja keskeyttänyt opinnot. Ei tarvitse enää vältellä opiskelusta puhumista vapaa-ajan seurassa. Olen myös töitä tehdessä saanut kokea erilailla onnistumisen kokemuksia. Olen maskannut ja maskaan muutenkin. Se on vielä niin luonnollinen osa toimintaani, etten sitä aina oikein hahmotakaan. Maskaamisesta on varmaan hyötyäkin, mutta se on hirmu rankkaa. Nyt minulla on vapaapäivä yksin kotona ja kuultavasti viimeisen tunnin aikana saan tehtyä asioita mitä minun piti saada tehtyä. Kuvittelen puolisoni ajattelevan, että teen pitkin päivää täällä kotitöitä ja että olen aikaansaava jne. vaikka hän luultavasti tietää totuuden.”  Huvikummun, 27 v.

“Töissä joutuu vetämään asiakkaiden kanssa harkitsevan asiantuntijan roolia.” Eloveena, 61 v.

“Varmaan jonkun verran, voihan se välillä ohentaa omaa persoonaa ja tulee sopeuduttua paikkoihin ja tilanteisiin joihin ei kannattaisi. Varmaan tulen usein aika hyvin toimeen kaikkien kanssa ja välillä sekin voi olla raskas rooli.”  T., 42 v.

“En osaa sanoa. Minua ärsyttää sana ”maskaus” paljon, mutta kaipa se nykyään on vakiintunut käyttöön. Koko ikäni olen ajatellut, että minun ”pitää näytellä normaalia”. Eikä kovin hyvin ole onnistunut. Olen tarkkaillut itseäni etten keskeytä muita ja olen koittanut hillitä, etten kerro kaikkia mieleen juolahtavia ajatuksia miettimättä. Mutta tätä pidän osittain kyllä muiden huomioimisena ja kohteliaisuutena. Olen vasta nyt tajunnut, että inhoan meteliä ja ihmisjoukkoja ja hälinää ja sekavuutta. Ennen yritin olla, ja jopa viihtyä, tällaisissa paikoissa, mutta en onneksi enää.”  Tirri, 53 v.

Linkki- ja kirjallisuusvinkit

Harjoitus

Alla oleviin kortteihin on koottu muutamia esimerkkejä, joista on adhd-oireisena voinut saada huomiota. Pysähdy jokaisen kortin kohdalla ja pohdi mitä esitetty asia sinulle tarkoittaa. Käännä sitten kortti ja näet ehdotuksia, miten asiaa voi tarkastella eri näkökulmista.

Pohdittavaa

Mistä ominaisuudesta koet saaneesi negatiivista palautetta? Mitä hyviä puolia tai vahvuuksia voit löytää tästä ominaisuudesta? Entä missä tilanteissa ominaisuus palvelee sinua?

Edellinen Aihe
Takaisin oppitunnin etusivulle
Seuraava Aihe