Ravitsemuksen puutteet tai riittämättömyys vaikuttavat jaksamiseemme ja kognitiivisiin toimintoihin. Jokainen meistä tarvitsisi siis monipuolista ravintoa, tasaisin väliajoin.
Adhd voi kuitenkin heikentää nälän tunnistamista ja vaikeuttaa säännöllisestä ruokailurytmistä huolehtimista. Jos adhd haastaa ruokahuollon steppien ottamista, voi ratkaisu olla hätäisesti hankittu epäterveellinen vaihtoehto.
Myös impulsiivisuus voi johdattaa epäterveellisten vaihtoehtojen äärelle. Impulsiivisuus voi aiheuttaa senkin, että tulee syötyä liikaa. Toisaalta myös rajoittava syömiskäyttäytyminen (ARFID) ja anoreksia ovat adhd-oireisten keskuudessa tavanomaista yleisempiä.
Ruokavalion ja adhd:n yhteys kiinnostaa monia – niin tutkijoita kuin maallikoitakin. Osa kokee adhd-oireiden helpottavan, jos välttelee jotain tiettyä ruoka-ainetta (esim. sokerit) tai lisää ruokavalioonsa jotakin (esim. monityydyttymättömät rasvahapot). Tutkimusnäyttöä näiden ruokavaliohoitojen hyödyistä ei kuitenkaan vielä ole.
Viime aikoina on keskustelu paljon raudan ja adhd:n kytköksestä. Jonkinasteista (joskin kiisteltyä) näyttöä vaikuttaisi olevan sille, että äidin raskaudenaikainen raudanpuute voisi olla riskitekijä neurokehityksellisille häiriöille.
Joidenkin lääkäreiden mukaan raudan määrä elimistössä on asia, jonka selvittäminen pitäisi olla käytäntö kaikkien adhd-potilaiden kohdalla. Perusteluna tälle näkökulmalle on se, että raudanpuute voi aiheuttaa adhd:lle tyypillisiä oireita (esim. keskittymiskyvyn lasku), ja olisi kurjaa, jos neurokehityksellisen häiriön lisäksi keskittymiskykyä heikentäisi entisestään myös raudan puute.
Mikäli raudan määrä on alhainen, olisi toki hyvä selvittää myös raudanpuutteen syyt (esim. puutteet ruokavaliossa, runsas maidonjuonti, verenvuodot, keliakia).
Myös suoliston mikrobiflooran merkitys aivojen toiminnalle on ollut asia, joka on kiinnostanut tutkijoita viime vuosina paljon. Nämäkin tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että meidän jokaisen tulisi pyrkiä huolehtimaan terveellisen, monipuolisen ja riittävän ruoan saannista.
Vertaisten ajatuksia
Miten pidät huolta säännöllisestä ja monipuolisesta ruokailusta?
“Vaikeaa on, jos olen itsekseni. Yksi syy käydä työpaikalla on se, että tulee syötyä kunnon lounas lounasravintolassa.” A-P, 42 v.
“Ennen olin aina kiukkuinen, kun hain lapset hoidosta. Ostin autoon pari pakettia välipalapatukoita ja nyt syön patukan heti töistä lähdettyäni, ennen kuin haen lapsen.” Jaanis, 39 v.
“Siihen aikaan, kun muut syö päivällistä, meillä syödään leipää, koska en jaksa tehdä ruokaa heti töistä tultuani. Lämmin ruoka syödään silloin, kun muualla syödään iltapalaa. Toimii meillä.” Dee, 47 v.
“Teen aamuisin smoothiet itselleni ja lapsilleni. Aina en jaksaisi, mutta oon todennut, että tää on asia, mikä on vaan pakko tehdä, jotta saamme edes jonkin verran tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Salaatteja en jaksa ikinä tehdä.” Salla 52 v.
Kirjallisuus- ja linkkivinkit
