Kuka tyhjentää tiskikoneen?

Miksi?

Työlistat eri muodoissaan auttavat hahmottamaan, mitä kotitöitä kodissanne tulisi tehdä. Työlistojen ylös kirjaaminen voi auttaa irrottautumaan näihin hommiin liittyvästä metatyöstä (esim. itsensä muistuttelu siitä, että ko. työ pitää muistaa tehdä). Se voi myös selkeyttää sitä, miten työt jakautuvat eri perheenjäsenten välillä.

Oman perheen yhteisen listan luominen voi olla hyvä paikka pysähtyä luomaan yhteiset linjat sille, mitä teille tarkoittaa siisti koti. Pitääkö sänky pedata vai ei? Mitkä työt tulee tehdä päivittäin, viikoittain, kuukausittain, vuosittain? Joskus kompromissien tekeminen on välttämätöntä.

Voi olla, että kompromisseihin tulee turvautua myös työtehtäviä jakaessa. Toinen saattaa olla sitä mieltä, että työtehtävien tulee kiertää (minä tiskaan tällä viikolla, sinä seuraavalla). Toinen saattaa puolestaan suosia sitä, että tehtävät jaettaisiin sen perusteella, kuka tykkää tai osaa tehdä jonkin tehtävän.

Miten?

Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Viikkokalenterin luominen voi tuntua työläältä. Mistä aloittaa? Netti on pullollaan vinkkejä ja valmiita pohjia, joiden avulla hahmotella työlistoja. Mitäpä jos tulostaisitte aluksi sellaisen ja muokkaisitte sitä myöhemmin omien tarpeidenne mukaisesti? Koska netin syövereihin on niiiiin helppo hukkua, tässä teille yksi valmis pohja viikoittain tehtäviä töitä varten ja tässä lista kotitöistä, joiden joukosta voitte valita omaan kalenteriinne sopivat. Muistattehan muokata ne teille sopiviksi (esim. “imuroi” vai “imuroi alakertaa 15 min”).

Tärkeää olisi, että viikkokalenteri olisi jossain, mistä sen näkee helposti. Moni suosii isoja, seinälle kiinnitettäviä kalentereita, liitutaulutarroja ja valkotauluja. Toiset maalavat kalenterin seinään liitutaulumaalilla. Hahmottamisen apuna moni suosii värikoodeja (esim. Matin työt punaisella, puolison vihreällä, Lucaksen sinisellä).

Motivaation taika

Moni adhd-oireinen sanoo, että ne asiat, jotka motivoivat, tulee tehtyä nopeasti ja tehokkaasti. Toisinaan niihin voi uppoutua pitkiksi ajoiksi ja saavuttaa ihanan flow-tilan, jolloin tarkkaavuuden säilyttäminen ei tunnu lainkaan hankalta. Miten upeaa! Kortin kääntöpuolena on se, että ei-motivoiviin hommiin ryhtyminen voi tuntua täysin mahdottomalta! Kotityöt kuuluvat monien mielestä tähän jälkimmäiseen, ei-motivoivien tehtävien joukkoon.

Toisinaan motivoituminen voi johtaa myös ei-toivottuihin lopputuloksiin. Näin käy, jos motivaatio iskee ikään kuin väärän asian äärellä (“Oih, haluan lajitella nämä ruuvit!”) ja sen kustannuksella tärkeämpi asia (esim. vuotavan katon korjaaminen) jää tekemättä. Mikä tällöin neuvoksi? Auttaisiko irrottautumisessa jokin ennalta sovittu taika-/turvasana, jonka tilanteen havainnut puoliso saisi sanoa?

Toisinaan pelko siitä, että tulee jälleen eksyneeksi tekemään jotain, mitä ei ollut tarkoitus tehdä, lamaannuttaa ja aiheuttaa sen, ettei työhön tee mieli ryhtyä lainkaan. Tämä on ymmärrettävää. Voisikohan ymmärryksestä kumpuava myötätunto ja seuraavaksi esiteltävä Askel-paperi auttaa tällaisessa tilanteessa eteenpäin?

Määritelty tavoite

Kun tavoitellaan muutosta kodin arjessa, tullaan usein asettaneeksi liian suuria tai hyvin epämääräisiä tavoitteita, kuten ”Haluan, että arki toimisi.” tai “Puolisonkin tulisi osallistua enemmän.” Jos tavoitetta ei ole rajattu selkeästi, on edistymisen havaitseminen vaikeaa. Epämääräinen, liian suuri tai kaukana oleva tavoite voi olla lannistava. Sen sijaan fiksu tavoite olisi sellainen, joka on

• tarkasti määritelty
• mitattavissa oleva
• realistinen
• relevantti
• aikataulutettu.

Muistisääntö: Tavoitteen tulisi olla SMART = specific, measurable, achievable, relevant and time-bound.

Tärkeää olisi kiinnittää huomiota myös siihen, että tavoite on myönteinen eli

• mitä halutaan saada (ei mistä halutaan eroon)
• minnepäin halutaan mennä (ei mistä halutaan poispäin)
• mikä alkaa (ei mikä loppuu).

Myönteisesti asetettu tavoite houkuttelee luokseen.

Pienin askelin

Jos lähtötilanteenne on se, että ruokahuolto on vain toisen puolison vastuulla ja tilanne aiheuttaa riitoja, voisi selkeästi määritelty tavoite kuulua esimerkiksi näin “Viikottaiset ruokahuoltoon liittyvät tehtävät on jaettu, ja molemmat kantavat vastuunsa.” Tämän jälkeen on aika ryhtyä miettimään, millaista askelista matka tavoitteen luo rakentuu. Tavoite siis pilkotaan osatavoitteiksi.

Pilkkomisen etuna on se, että epämääräiseltä tuntuva tehtävä saa raamit: mitä kaikkea tulee tehdä ja missä järjestyksessä. Pilkkomisen etuna on myös se, että mahdolliset riskit (esim. ruuvien lajitteluun hairahtuminen) voidaan pyrkiä ennakoimaan.

Pilkkominen voi auttaa myös huomaamaan kaiken sen, missä onnistutte matkallanne tavoitteeseen. Vaihe vaiheelta edetessä “to do -lista” alkaa pikku hiljaa muuttua “ta daa! -listaksi” ja onnistuminen auttaa jaksamaan eteenpäin.

Tuumasta toimeen

Hiipikö mieleenne ajatus, että jokin muutosta kaipaava homma voisi edetä maaliin, jos tavoite ja osatavoitteet olisi saatu kirkastettua? Mikäli näin on, kannustamme teitä lämpimästi Askel-paperin äärelle. Voitte tulostaa täyttämistä odottelevan Askel-paperin tästä ja alla näette esimerkin täytetystä paperista. Askel-paperia täytettäessä voitte myös ennakoida, mitä mahdollisia kompastuskiviä matkan varrella voi tulla ja miten jatkaa niistä eteenpäin.