Vireystila on sana, jolla kuvataan ihmisen tarkkaavuuden ja virkeyden tasoa. Vireystilaan voivat vaikuttaa monet eri tekijät, kuten liikkuminen, stressi, unen määrä ja laatu tai ympäristöön liittyvät asiat. Moni adhd-oireinen tunnistaa, että vireystila voi vaihdella suuresti ja nopeastikin päivän mittaan. Alla olevassa kuvassa esitetään vireystilan eri tasot ja sitä, miten vireystila voi vaihdella.

Matalan vireystilan moni tunnistaa olotilasta, jossa ei jaksa ylläpitää mielenkiintoa. Tila voidaan myös kokea jumitilana, jolloin ei ole aloitekykyä tai uneliaisuutena, alistuneisuutena tai jopa lamaantumisena.

Ylivireys voidaan puolestaan kokea valtavana innostuksena, mutta yhtä lailla levottomuutena, ärtyisyytenä tai suorastaan hätätilana. Ylivireystilassa ajatellaan olevan hankala pysähtyä oman itsen, ajatusten ja tunteiden äärelle. Tilassa voi tuntua, että kaikki energia menee ylivireystilan ja hermoston hallitsemiseen. Mikäli tila jatkuu pitkään, saattaa ilmetä myös kehollisia oireita, kuten esimerkiksi päänsärkyä ja niska-hartiaseudun kipuja.

Sopivaa, optimaalista vireystilaa voidaan kutsua myös sietoikkunaksi. Sietoikkuna voi olla omanlaisensa eri ihmisille esimerkiksi temperamentin mukaan. Toisille sopiva vireystila on verkkaista oloa, toiselle aika vauhdikastakin – joka tapauksessa se on olotila, joka koetaan hyväksi. Se on optimaalinen tila ajattelulle, toiminnalle ja muiden ihmisten kanssa yhteydessä olemiselle.

Alla olevassa kuvassa punainen jana on esimerkki siitä, miten suuresti vireystila voi heitellä adhd-oireisella. Moni adhd-oireinen kertoo hyötyvänsä siitä, että tunnistaa omaa vireystilaansa ja että on keinoja, joilla tavoittaa oma sietoikkunansa. Aina tämä ei ole yksinkertaista, sillä voi esimerkiksi kokea, että on samanaikaisesti sekä yli- että alivirittynyt.  Esimerkiksi niin, että keho on kerrassaan uupunut, mutta mieli laukkaa villinä.

Vireystila vaikuttaa toimintaamme kokonaisvaltaisesti. Se vaikuttaa siihen, miten kommunikoimme muiden ihmisten kanssa. Se värittää mielialaamme. Se sanelee, kuinka saamme tehtyä asioita. Oman vireystilan merkityksen tiedostaminen, tunnistaminen ja korjaaminen voivat siis auttaa sinua toimimaan arjessa mielekkäämmällä tavalla.

Toisinaan jotkut pohtivat, miten erottaa oikea väsymys vireystilan notkahduksesta? Mistä tunnistaa olotila, jolloin sohvan pohjalla lepääminen on itselle juuri oikea teko verrattuna siihen olotilaan, jolloin on vielä varaa tsempata itsensä liikkeelle hyvän musiikin avulla. Koska painaa jarrua ja koska painaa kaasua? Tähän ei kukaan ulkopuolinen voi antaa tyhjentävää vastausta.

Vertaisten ajatuksia

“Kokonaisuudessaan se kokemus, että säätelemättömänä, hermoston epätasapainotilassa ja ilman ymmärrystä olen vähän kaikessa “tavanomaisessa” liikaa tai liian vähän. Kriiseissä ja poikkeusasioissa loistava, mutta suurinosa elämästä on tavanomaista (hyvä niin). Tämä toki johti ennen diagnoosia ja ymmärrystä tietynlaiseen kriisihakuisuuteen. Silloin oli hyvä, arvokas, osaava ja hyvä olo (dopamiini), mutta paukut aina loppu, kun ei kehoa ole tarkoitettu ylivireystilassa olemiseen. Ja kun paukut loppuu, olet alivireän lamaantunut, välinpitämätön ja kyllästynyt eli “liian vähän”.” S., 32 v.

Alla olevalla äänitallenteella kuulet, mitä vireystilasta ajattelee nimimerkki Pilapala, 61 v.

Kirjallisuus- ja linkkivinkit

• Lovella-kurssin Vuorovaikutus-osiossa video vireystilasta  https://verkkokurssit.adhd-liitto.fi/topics/asenteella-on-merkitysta/
• Markuksela, Hanna. 2023. Suorituskyvyn salaisuus – Vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin.
  

  ---

Harjoitus

Tähän on koottu esimerkkejä, joilla voi vaikuttaa omaan vireystilaan. Miltä nämä sinusta kuulostavat? Kirjoita itsellesi muistiin ne asiat, joita voisit ajatella soveltavasi omassa arjessasi.