Itsemyötätunto on myötätuntoa, jota tunnetaan itseä kohtaan. Noin ilmaistuna asia kuulostaa kovin simppeliltä, mutta käytännössä asia ei olekaan ihan helppo: moni sortuu toistuvasti soimaamaan itseään erinäisistä asioista.
Laajojen kyselytutkimusten mukaan noin ¾ ihmisistä kertoo kohtelevansa itseään huomattavasti ankarammin kuin miten kohtelisivat ystävää. Haasta itsesi ja pohdi, mitä sanoisit…
- A) ystävällesi, joka myöhästyi palaverista tai B) itsellesi, kun myöhästyit palaverista?
- A) ystävällesi, joka unohti palauttaan kirjaston kirjan tai B) itsellesi, kun teit saman mokan?
- A) ystävällesi, joka varasi liian kalliin lomamatkan tai B) itsellesi, kun rahat lomamatkaan hassasitkin sinä?
Itsemyötätunto ei tarkoita sitä, että sivuutetaan kaikki omat epäonnistumiset tai muut vastoinkäymiset olan kohautuksella. Jos tekemäsi mokat ovat sellaisia, että ne todella vahingoittavat sinua tai muita ympärilläsi, on hyväkin, että mieli menee mustaksi. Kurja fiilis on merkki siitä, että olet toiminut vastoin omia periaatteitasi, arvojasi.
Jos kuitenkin soimaat itseäsi pitkin päivää erinäisistä unohduksista, myöhästymistä, sanomisista / sanomatta jättämisistä, tekemisistä/tekemättä jättämisistä, tee itsellesi ystävänpalvelus ja pysähdy. Kohtele itseäsi, kuten kohtelisit rakkaimpiasi. Ole armollinen itsellesi – sinulla on lupa epäonnistua ja olla epätäydellinen.
Toiset sivuuttavat itsemyötätunnon höpöhöpönä ja pelkäävät, että jos he sortuvat siihen, eivät he saisi aikaiseksi enää yhtään mitään. Tutkimukset eivät kuitenkaan tue tällaista uskomusta – päinvastoin! Ja nyt seuraakin mielenkiintoista faktaa: Tutkimusten mukaan itsemyötätuntoinen suhtautuminen
- vähentää mm. stressiä, uupumusta ja masennusta
- lisää onnen tunnetta
- on yhteydessä korkeampaan suorituskykyyn ja aikaansaamiseen!
Tutkimusnäyttöä on kerätty sekä kyselyin että fysiologisin testein.
Jos olet nyt vakuuttunut siitä, että itsemyötätunto kannattaa, jää jäljelle vielä tuhannen taalan kysymys: Miten sen teen?
Itsemyötätunto on taito, jota voi kehittää. Sitä voi harjoitella esim. kuuntelemalla harjoitteita, lukemalla asiasta tai työstämällä asiaa terapiassa. Alla olevat linkki- ja kirjallisuusvinkit sekä harjoitus voivat kenties toimia suuntaviivoina, joista aloittaa matka kohti itsemyötätuntoisempaa eloa.
Vertaisten ajatuksia
Mikä merkitys itsemyötätunnolla on sinulle? Onko itseä kohtaan helppo vai vaikea tuntea myötätuntoa? Miten olet harjoitellut itsemyötätuntoa? Miten osoitat myötätuntoa itseäsi kohtaan (esim. itselle lempeästi, kannustavasti puhuen, jotain mukavaa tehden)?
“Pitää koko ajan opetella ja miettiä. Liikaa asettaa vaatimuksia edelleen ja imee muiden kommentteja itseensä.” Piitsu, 46 v.
“Minulla ei ole aikaa itsemyötätunnolle. Opiskelen ja olen vaikeassa taloudellisessa asemassa, jonka vuoksi ei ole tilaa tai aikaa antaa itselle armoa vaikka haluaisin. Olen kuitenkin oppinut olemaan itselleni armollisempi vuosien saatossa. En ehkä vielä ole siinä pisteessä, että olisin valmis harjoittelemaan sellaisia taitoja.” Leevi, 25 v.
“Vaikeaa. Olen harjoitellut paljon, mutta en koe olevani yhtä hyvä kuin muut ja ruoskin itseäni. Muistan huonot päätökset ja teot pitkään, ne eivät vain katoa. Se, mitä muut tekevät ei jää samalla tavalla muistiin, mutta edelleen nelikymppisenäkin tulee mieleen joku asia, jonka tein etiikkani vastaisesti joskus 20 vuotta sitten tai lapsena ja tulee pohjaton häpeä ja turhautuminen, etten ole arvokas vaan tyhmä ja turha. Minäkuva olisi varmasti erilainen jos diagnoosi olisi tullut jo nuorempana.” Ailukka, 42 v.
“Mun on vaikeaa kokea myötätuntoa itseäni kohtaan mutta opettelen sitä sitä kautta että ajattelen miten äitini reagoisi siihen millanen mä oon ja miten äiti mut näkee. Osoitan itselle myötätuntoa olemalla armollinen ja antamalla itselle liekaa sen suhteen että saan tehdä asioita joista nautin ja olla tekemättä kokoajan jotain suorittamista.” Jolene, 23 v.
“Luulin, että helppoa. Pyh, vaikeaahan se on. Omien ajatusten ääneen sanominen itsestä herättää!” Huvikummun, 27 v.
“Aikaisemmin oli vaikeampaa, nykyään on helpompaa.” Eloveena, 61 v.
“Olen tätä vuosien varrella opetellut tietoisesti ja ehkä nykyään siitä on tullut myös tapa. Se auttaa kun esim. adhd:n takia myöhästyy tai jokin asia on hukassa, ainakin jälkikäteen voi lohduttaa itseään jos on ärsyyntynyt.” T, 42 v.
“Kovasti harjoittelen tätä, vaikka tuntuu hirveän vaikealta ja vieraalta. Olen tietoisesti kirjoittanut ylös lempeitä lauseita, ja puhunut niitä itselleni. Ne ovat toimineet välillä todella hyvin. Käyn hieronnassa ja kehohoidoissa, joissa joku muu hoitaa ja hellii kipeätä kehoani. Kallista se kyllä on. Uinti ja sauna ovat hoitavia.” Tirri, 53 v.
Linkki- ja kirjallisuusvinkit
- Grandell, Ronnie. 2015. Itsemyötätunto.
- Grandell, Ronnie. 2018. Irti itsekritiikistä.
- Pietikäinen, Arto. 2021. Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC.
- Lyytinen, Nina. Psykopodiaa-podcast, jakso 25. Itsemyötätunto. Vieraana Ronnie Grandell. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsemyotatunto
- Lyytinen, Nina. Psykopodiaa-podcast, jakso 40. Itsekriittisyys. Vieraana Ronnie Grandell. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsekriittisyys
+ Bonus: Ronnie Grandell’n Itsekriittisyys-harjoitus. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsekriittisyys-harjoitus
Harjoitus
Käy läpi alla olevat kortit ja pysähdy jokaisen kohdalle pohtimaan, onko tämänkaltainen puhe tuttua sinulle. Puhutko näin itsellesi?
Kortin taakse on kätketty ajatuksia, jotka toivottavasti auttavat sinua havahtumaan ja lopettamaan kyseisen kaltaisen, vahingollisen puheen.
Korttien taakse kätkettyjen sanojen ensimmäiset kirjaimet (vaatija & vertailija, epäilijä, lannistaja, huijari ja onneton) muodostavat sanan velho. Hiljennetään siis sisäiset velhomme ja ollaan ystäviä itsellemme!
Harjoitus on sovellettu lähteestä Pietikäinen, Arto (2021) Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC.