”Kertoako adhd:stä töissä vai ei?” Tätä kysymystä pohtii moni. Kertomista puoltaa ajatus siitä, että näin työyhteisö saisi mahdollisuuden ymmärtää. ”Ehkä sitten ymmärrettäisiin, että… olen tosissani jaetun työtilan kuormittavuudesta / miksi tarvitsen selkeämmät toimintaohjeet / se, että unohdin tapaamisen, ei tarkoita, etten pitäisi asiaa tärkeänä / puhun muiden päälle, koska pelkään unohtavani omat ideani jne.”
Kertomatta jättävät pelkäävät kohtaavansa vähättelyä tai sitä, että asia kääntyisi jollakin tapaa itseä vastaan. Osa kertoo, mutta siten, ettei käytä kirjainyhdistelmää a, d, h ja d, vaan kertoo asiasta esimerkiksi omia haasteitaan ja vahvuuksiaan kuvaillen.
Moni päätyy maskaamaan työelämässä eli peittelemään tekojaan tai tekemättä jättämisiään. Taustalla on kokemus siitä, ettei voi ”näyttää todellista minää”.
Pidemmän päälle tällainen voi olla hyvin kuluttavaa. Jos näin on ja kokee, ettei adhd:stä voi kertoa esimiehelle (tai ettei siitä kertominen hyödyttäisi mitään), kannattaa asia ottaa puheeksi työterveyshoitajan kanssa.
Tarvittaessa ja työntekijän niin halutessa, koolle voidaan kutsua työterveysneuvottelu, jossa tavoitteena on sovittaa työtä ja työntekijän valmiuksia paremmin yhteensopiviksi. Työterveysneuvottelussa terveydentilatietoja käsitellään vain työntekijän suostumuksella.
Vertaisten ajatuksia
Kerro kolme asiaa, joiden olet kokenut tukevan sinua töissä?
”Hyvä työyhteisö, oma osaaminen, hyvä palaute.” Marja, 42 v.
”Psykoedukaatio ympärillä oleville. Toteutus saa olla omanlainen tai “epätyypillinen” ja silti on mahdollista päästä toivottuun lopputulokseen. Kiinnostus aidosti, eikä uskoisi kaikkia mielikuvia.” S., 32 v.
”Suurin apu on ollut, että saan tehdä asiat itsenäisti ja rauhassa. Myös selkeät ohjeet on auttanut itseäni eri työtehtävissä.” Leevi, 25 v.
”Etätyö, keskusteleva, joustava esihenkilö, palaute ja osaamisen kehittäminen.” Ailukka, 42 v.
”Ihanat ystävät, motivoiva ja luova ilmapiiri, mahdollisuus oppia uutta.” Jolene, 23 v.
”Aikataulut, rutiinit, tauot ja päivän aikana vaihtelevat työtehtävät.” Huvikummun, 27 v.
”Kohtuulliset älykkyysgeenit, nopea reaktiokyky, kyky olla ottamatta asioita henkilökohtaisesti.” Eloveena, 61 v.
”Kiinnostus alaan. Rutiinit ja oma hahmotuskyky + se että osaan luultavasti olla aika luonnollinen ihmisten kanssa.” T., 42v.
”Vertaistuki. Innostavat tehtävät. Pilkkominen.” Tirri, 53v.
Kirjallisuus- ja linkkivinkit
- ADHD-liiton blogi: https://adhd-liitto.fi/mita-tyonantajan-tarvitsee-tietaa-neurokirjosta-vai-tarvitseeko/
- Opinnäytetyö “Adhd:n vaikutukset työhyvinvointiin” https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/816908/Kujala_Alina.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Harjoitus
Motivaatio on tärkeä liikkeelle saava voima kaikilla ihmisillä – adhd-oireisilla erityisen tärkeä. Moni adhd-oireinen päätyy vaihtamaan työtä, kun kokee, ettei vanha työ motivoi tarpeeksi. Tämä voi toki toisinaan olla hyvä ratkaisu, mutta joskus voi olla hyvä pysähtyä pohtimaan myös sitä, voisiko nykyistä työtä tuunata mielekkäämmäksi. Herättävätkö alla olevat kortit ideoita siitä, miten saisit vanhan kipinän syttymään uudelleen?
Korttien sisällön idea napattu Työterveyslaitoksen sivuilta (Työn tuunaaminen | Työterveyslaitos (ttl.fi)).
Kokosimme vertaisilta kuultuja heidän työhyvinvointiansa vahvistavia asioita huoneentauluun. Tutustu huoneentauluun tästä (voit myös tulostaa sen). Nämä keinot ovat jälleen kovin yksilöllisiä, eli tarvitaan jälleen sinun itsetuntemustasi! Mitä ja miten sinä voisit näitä ideoita hyödyntää?
Pohdittavaa
Miten sinä voit vahvistaa työhyvinvointiasi?