Naiset ja hormonit

“En ennen tajunnutkaan, kuinka paljon kuukautiskierto vaikuttaa myös adhd-oireisiini!”

Hormonien määrä naisen kehossa vaihtelee sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Murrosiässä estrogeenin taso nousee. Mahdollisen raskauden aikana sen taso on korkea, kunnes se lapsen syntymän jälkeen putoaa nopeasti. Vaihdevuosien ollessa jo lähellä, estrogeenin taso laskee ja vaihdevuosien jälkeen taso on matala.

Melkoista vuoristorataa siis. Tämän pitkän vuoristoradan varrelta löytyy toki myös kuukautiskierron rytmittämää lasku- ja noususuhdannetta. Ovulaation lähestyessä estrogeenin taso nousee, kunnes se ovulaation jälkeen taas laskee.

Miten estrogeenin matala taso vaikuttaa käytännössä?

Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että adhd-oireiset naiset kokevat kuukautisia edeltävän mielen myrskyn voimakkaammin kuin naiset, joilla adhd:tä ei ole. Osa kokee, että adhd-oireet pahentuvat vaihdevuosien myötä. Miksi näin on?

Vastaus vaikuttaa löytyvän estrogeenin ja dopamiinijärjestelmän välisestä yhteydestä. Estrogeeniä tarvitaan muun muassa dopamiinin tuotannossa, ja adhd-oireisilla dopamiinitasot ovat jo lähtökohtaisesti verrattain matalat.

Mikä avuksi? Osa kokee, että jo tietoisuus siitä, mistä adhd-oireiden ja mielialan vaihtelu johtuu, auttaa jaksamaan. ”Kohta tämä menee taas ohi.” Osa ratkaisee asian syömällä SSRI-lääkkeitä (masennustilojen hoidossa käytettävät lääkkeet), osa korottamalla adhd-lääkkeensä annoskokoa ja kuukautiskierron hormonivaihteluista kärsivät syömällä e-pillereitä pitämättä taukoja.

Jos koet, että hormonitason vaihtelu tai pysyvämpi muutos hankaloittaa merkittävästi arkeasi, kannattaa sopivasta lääkinnällisestä ratkaisusta jutella hoitavan lääkärisi kanssa.


Vertaisten ajatuksia

Miten koet hormoneiden vaikuttavan tai vaikuttaneen adhd:n värittämään arkeesi? Millaisia keinoja sinulla on pärjätä asian kanssa?

“Minulla on ollut voimakasta alakuloa ja ärtymystä ennen kuukautisia. En tiedä onko ADHD:hen vaikutusta. En koskaan kunnolla ole pitänyt kirjaa kuukautiskierrosta, siksi menkat olivat lähes aina ylläri, enkä ole kyennyt tarkkailemaan, mikä johtuu hormonikierrosta. Nyt on sitten uusi vaihe elämässä – vaihdevuodet. Olen vasta opiskelemassa millaista ne ovat.” Tirri, 53 v.

“Kuukautiskierron pms-oireet ovat joskus aika selkeät, vaikuttaa tunteisiin, että olen herkempi. Ymmärrys siitä mistä se johtuu helpottaa.” T., 42 v.

“Vaihdevuosien jälkeen ehkä hieman rauhoittunut.” Eloveena, 61 v.

“Äitiys ja siihen liittyvät hormonit on vaikuttaneet. Tällä hetkellä en muista, millaista on olla ilman raskaus tai imetyshormoneja. Muistan kuitenkin, että hormonimuutosten aikaan olen huomannut eroja käyttäytymisessä ja mielialassa.” Huvikummun, 27 v.

“Koen että itseasiassa hyvin vähän. Toki pinna on todella kireällä menkkojen ekoina päivinä mutta silloin useasti myös sanon asiasta tuttavilleni ja otan enemmän omaa tilaa. Kaikki kyllä hoituu.” Jolene, 23 v.

“Ihan selvä vaikutus mm. estrogeenillä. Tästä tarvitaan lisää tietoa asianomaisille, ei ole rakettitiedettä ja haitat pahimmillaan merkittäviä, jos ei ymmärrä, että tähänkin voidaan vaikuttaa. Itselle onneksi riittää, että tunnistan päivät, kun asiat eivät ole ehkä niin hyvin sekä omat “superpäiväni”. Melatoniinituotannon ymmärrystä vireystilan säätelyssä ennen uniaikaa. Tai itsellä myös talviaikaan pimeys huomioiden asioiden keventämistä ja ennakointia, kevättä kohti enemmän aktiivisuutta.” S., 32 v.

“Vaikuttaa ne varsinki, kun vaihdevuodet lähenee. Pinna kiristyy helpommin ja kuuma sekä muu olo ahdistava ajoittain.” Piitsu, 46 v.

“Vaihdevuodet päällä ja itsellä ehkä hiukan helpottunut nyt olo. Esivaihtareissa sain armottoman ahdistuksen muun lisäksi ja univaikeudet paheni. Hormonikorvaushoito auttoi ahdistukseen. Muuten höyryän entistä pahemmin ja muisti huonontunut lisää.” Tinksi, 50 v.


Kirjallisuus- ja linkkivinkkejä