“Kun mä sain diagnoosin ja lääkityksen, niin ensimmäinen ajatus oli, et otan tän pillerin ja tällä selvä. No eihän se ihan niin mennyt. Kyllä mä oon tarvinnu muutakin tukea tälle toimintakyvylleni. Mun kohdalla neuropsykiatrinen valmennus oli hyvä! Sain valmentajan kanssa hiottua arkea vähemmän kuormittavaks.”
Aivan tämän verkkokurssimme alussa oli katsottavissa Kuntoutumisen polku -animaatio. Kun pätkää on katsellut noin 50 sekuntia, kuulee todettavan: ”Mikä parasta, adhd:hen on olemassa hyvää hoitoa.” Allekirjoittaisitko tuon väitteen? Asia ei ole ehkä aivan noin mustavalkoinen. Hyvää hoitoa on, mutta resurssit sen tarjoamiseen ovat monin paikoin niukat.
Millaista hoitoa adhd:hen sitten suositellaan? Käypä hoito -suosituksesta löydät yhteenvedon hoitovaihtoehdoista, joiden hyödylle on tutkimusnäyttöä. Luonnollisesti kaikki lähtee liikkeelle potilas- ja omaisneuvonnasta (psykoedukaatio), jota suositellaan tarjottavan kaikille diagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen.
Muiden mahdollisten tuki- ja hoitomuotojen tarve arvioidaan yksilöllisesti. Nämä muut tuki- ja hoitomuodot voi jakaa lääkkeettömiin hoitomuotoihin (psykososiaaliset hoitomuodot) ja lääkehoitoon. Osalla aikuisista pelkkä lääkehoito ja psykoedukaatio on riittävä hoito, kun taas osa hyötyisi myös psykososiaalisista hoidoista.
Aikuisten kohdalla psykososiaalisten hoitomuotojen valikoimaan Käypä hoito -suosituksen mukaan kuuluvat neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja adhd-valmennus / neuropsykiatrinen valmennus. Alla olevan alasvetovalikon myötä voit tutustua näihin ja muutamiin muihin vaihtoehtoihin.
Neuropsykologinen kuntoutus
- Edellytyksenä on, että henkilöllä on haittaavia oppimisvaikeuksia tai toiminnanohjauksen ja muistin vaikeuksia.
- Voi painottua tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taitojen vahvistamiseen sisältäen esim. kompensoivien toimintojen harjoittelua sekä toimintakykyä tukevien strategioiden opettelua.
- Neuropsykologisen kuntoutuksen käynnistäminen edellyttää aina neuropsykologista tutkimusta.
- Lisätietoa: Neuropsykologinen kuntoutus | Henkilöasiakkaat Kela.
Psykoterapia
- Käypä hoito -suosituksessa suositellaan kognitiivis-behavioraalista suuntausta.
- Voidaan suositella, mikäli psykiatriset liitännäisoireet (esim. masennus), aiheuttavat merkittävää haittaa.
- Kelan korvauksen saaminen edellyttää, että hoitosuhde diagnoosin saamisen jälkeen on kestänyt vähintään 3 kk (esim. lääkityksen seuranta, keskustelukäynnit) + psykiatri on kirjoittanut lausunnon psykoterapian tarpeesta.
- Kela korvaa vain Kelan hyväksymien terapeuttien työtä. Sopivaa terapeuttia voit etsiä Kelan palveluntuottajahausta.
- Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia voi olla myös perhe- tai paripsykoterapiaa. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos adhd on kovin mutkistanut perheenne tai parisuhteenne tilannetta.
- Lisätietoa: Kuntoutuspsykoterapia | Henkilöasiakkaat | Kela.
Adhd-valmennus / neuropsykiatrinen valmennus
- Arjen sujuvuutta ja selviytymistä tukevien taitojen, strategioiden ja toimintamallien opettelua (esim. toiminnanohjauksen taidot, opiskelustrategiat ja ongelmanratkaisutaidot).
- Valmennukseen ei saa korvausta Kelalta. Valmennukseen voi kysyä maksusitoumusta esimerkiksi sosiaalitoimesta, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta tai TE-palveluista. Toisinaan rahoitus valmennukseen voi löytyä myös työnantajalta erityisesti, jos valmennuksessa keskitytään työntekoa tukevien toimintamallien harjoitteluun.
Oma väylä -kuntoutus 16–29-vuotiaille
- Tarkoitettu 16–29-vuotiaille henkilöille, jotka tarvitsevat neuropsykiatrisen häiriön vuoksi tukea opinnoissa tai työelämässä.
- Kuntoutus kestää 12 kuukautta sisältäen yksilö- ja ryhmätapaamisia sekä 1–2 tapaamista läheisten kera.
- Lisätietoa: Oma väylä-kuntoutus | Henkilöasiakkaat | Kela.
Nuotti-valmennus 16–29-vuotiaille
- Henkilökohtaista valmennusta nuorille, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jotka tarvitsevat tukea edetäkseen opiskeluissaan ja työelämässä.
- Enintään 20 tapaamista.
- Ei edellytä diagnoosia.
- Lisätietoa: NUOTTI-valmennus | Henkilöasiakkaat | Kela.
Toimintaterapia
- Tavoitteena tukea yksilön toimintakykyä hänelle merkityksellisissä arjen tilanteissa, kotona, opinnoissa työssä ja vapaa-ajalla.
- Voidaan harjoitella esimerkiksi toiminnanohjauksen taitoja, rutiinien luomista, rentoutumistekniikoita, aistikuormituksen säätelyä.
- Voi saada hyvinvointialueen kustantamana tai Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Adhd:n nettiterapia
- Puhelinsovelluksen avulla toteutettavaa terapiaa, mikä sisältää itsenäisiä tehtäviä ja mahdollisuuden viestitellä terapeutin kanssa.
- Kesto 2–4 kuukautta.
- Edellyttää adhd-diagnoosin ja lääkärin lähetteen
- Lisätietoa: ADHD:n nettiterapia | Mielenterveystalo.fi.
Omahoito-ohjelmat
- Mielenterveystalolla on useita erilaisia omahoito-ohjelmia, joihin voi osallistua maksutta koska vain ja ilman lähetettä.
- Adhd-oireisiin liittyen tietoa ja apua tarjoaa keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma, mutta sinua saattaisi kiinnostaa myös esim. tietoisen läsnäolon omahoito-ohjelma.
- Lisätietoa: Aikuisten omahoito-ohjelmat | Mielenterveystalo.fi.
Muut psykososiaaliset hoidot ja menetelmät
- Markkinoilla on paljon erilaisia hoitomuotoja – lähtökohtaisesti niihin kannattanee suhtautua kriittisesti, ettei menetä rahojaan.
- Toisinaan asiat, joille tutkimuksissa ei löydy selitystä, voivat yksilöllisesti koettuna olla merkityksellisiä.
Adhd:n hoidossa käytetään useita erilaisia lääkevalmisteita. Se, mikä lääkevalmiste sopii parhaiten, on kovin yksilöllistä ja selviää vain kokeilemalla. Myös sopiva annoskoko on kovin yksilöllinen asia – sitä ei määrittele esimerkiksi ihmisen paino. Sopivan lääkevalmisteen ja annoskoon löytäminen voi viedä toisinaan aikaa. Mistä sitten tietää, onko käytössä oleva lääke ja annoskoko Se Paras?
Kun lääkekokeiluun ryhdytään, kannattaa kirjata ylös asiat, joihin kaipaa muutosta (esim. levottomuuden väheneminen, työtehtävään keskittymisen parantuminen, puolisolle kiukustumisen vähentyminen) ja seurata näissä edistymistä. Mikäli tällaisia tavoitteita ei ole kirjattu, voi olla vaikea hahmottaa, onko mikään muuttunut. Toisinaan voi olla myös niin, että läheiset ihmiset huomaavat muutoksen, jota henkilö itse ei ole tunnistanut.
Alan ekspertit suosittelevat, että lääkehoidon kanssa kannattaa olla pitkäjänteinen. Ei siis tulisi luovuttaa, vaikkei sopivaa lääkettä löytyisi ensimmäisten joukosta. Aina sopivaa lääkettä ei kokeiluista huolimatta löydy ja joidenkin kohdalla sivuvaikutukset ovat lääkkeestä saatua hyötyä suuremmat.
Adhd:n rinnalla ilmenee usein muita sairauksia tai häiriöitä. Toisinaan käydään keskustelua siitä, mikä tulisi hoitaa ensin. Tulisiko esimerkiksi masennus hoitaa pois ennen kuin paneudutaan pohtimaan, miten vaikuttaa arkea hankaloittaviin adhd-oireisiin? Pitääkö adhd-diagnosoidun päihteidenkäyttäjän olla tietty aika kuivilla ennen kuin hän voi saada adhd-lääkityksen?
Käypä hoito -suosituksen kanta asiaan on seuraavanlainen: ”Usean hoitomuodon (erilaisten psykososiaalisten hoitojen tai psykososiaalisten hoitomuotojen ja lääkehoidon) yhdistäminen ja samanaikainen toteuttaminen on tavallista ja usein tarpeellista.”
Yksilöllisesti suunnitellut tukitoimet ja kuntoutus sekä asetetut hoitotavoitteet, -menetelmät, aikataulu, seuranta aikatauluineen ja vastuuhenkilöt tulisi kirjata hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että hoidon ja sen seurannan tulisi olla pitkäjänteistä.
Pohdittavaa
Jos tarvitset vahvempaa tukea ja olet hakeutumassa lääkäriin, miten valmistaudut käyntiin? Miten esität sen, missä sinulla on haastetta ja mihin tarvitset muutosta?
