“Tajusin jossain vaiheessa, että voidakseni sopeutua neurotyypilliseen maailmaan, on mun pakko huomioida omat erityispiirteeni ajanhahmottamisen suhteen.”
1. Ajanhallintaa takaperin
Voit tulostaa tämän materiaalin halutessasi täältä https://www.eoliitto.fi/wp-content/uploads/2021/06/Takaperin-budjetointi.pdf
2. Kellottaminen
Ota aikaa, kuinka kauan jossain tekemisessä menee ja tee suunnitelma näiden aikojen mukaan. Esimerkiksi kellota aamutoimet ja saat selville, kuinka monta minuuttia tarvitset:
- aamupesuun
- hiuksien laittoon
- meikkiin
- pukeutumiseen
- aamupalan valmistamiseen
- syömiseen
- muuhun, mihin?
Toisille toimiva ratkaisu on asentaa aamutoimen vaiheisiin hälytykset. Voisiko tämä tukea myös sinua ja estää poikkeamasta rutiinista tai uppoutumasta johonkin liian pitkäksi aikaa?
3. Ajan tarkka määritteleminen
Aikatauluista sovittaessa määritellään selkeästi ajankohta, ei siis “myöhemmin” vaan esimerkiksi klo x tai päivällisen jälkeen.
4. Aikaikkunoiden varaaminen
Kun tiukka aikatauluttaminen ahdistaa, voi väljästi määritellyistä aikaikkunoista saada helpotusta. Ajatuksena on että varataan aikaikkunoita jotain asiaa varten, mutta tarkempi sisältö määritellään vasta vähän ennen tai h-hetkellä. Esim. varataan harrastamisaika – jolloin harrastetaan mitä juuri silloin haluaa tai voidaan – mutta näin tulee harrastettua.
Millaiset aikaikkunat sopisivat sinulle? Siivous-ikkuna, ruuanlaitto-ikkuna, liikunta-ikkuna, parisuhde-ikkuna, ihmissuhde-ikkuna, kulttuuri-ikkuna, oman itsen huolto -ikkuna…
5. Apu toisilta
Puhutaan ajasta ja sen hallinnasta toiselle ja pyydetään apua esim.
- priorisointiin
- tekemisen järjestykseen
- arvioimaan onko aikataulu tai suunnitelma realistinen
- selvittämään kokonaisuus ja arvioimaan koko aikataulu, sillä pikku hommaankin voi mennä pari päivää
- antamaan aikajoustoa, useampia välitarkastuksia, myöhempää aloitusaikaa tai lisäaikaa.
6. Lepo aikatauluista
Annetaan aivojen myös huilata
- Varataan ihan ajoittamatonta työaikaa, esim. kokonainen päivä, jota ei aikatauluteta tai johon ei varata mitään.
- Jos kuitenkin tarvitaan jotain tukea, niin aikataulutuksen sijaan annetaan aivoille ohjenuora siten, että tehdään asiat tietyssä järjestyksessä.
- Pidetään myös vapaapäiviä ihan kaikista vaateista – aivot kaipaavat lepoa.
7. Joustoa
Jos mahdollista käytetään hyväksesi jouston mahdollisuutta. Esim. jonain päivänä aloitetaan ja/tai lopetetaan homma myöhemmin.
8. Vireystason huomioiminen
Aikataulut järjestetään optimaalisen vireystason mukaan.
Milloin sinun on kaikkein helpointa saada asioita tehdyksi, tai milloin ajatus juoksee kirkkainten? Voitko rakentaa arkeasi vireystasoa huomioiden?
9. Luovuudelle aikaa
Jos tehtävä vaatii luovuutta, niin sitä ei tule napista painamalla. Pitää varata aikaa
- mahdollisen taustamateriaalin läpikäymiseen
- ideointia varten ja niiden pallotteluun
- ajatusten hautumiseen.
10. Virheiden huomionti
Virheitä sattuu, joten varataan aikaa virheiden etsimiseen ja niiden korjaamiseen. Aikatauluja tehtäessä huomioidaan tuplatsekkaukseen tai jopa triplatsekkaukseen menevä aika.
11. Aikaa kertaamiseen
Jos muistamisen kanssa on haasteista, niin olisi hyvä varata aikaa myös siihen, että joutuu kertaamaan asioita.
