Aistiasiaa

“Mä kuormitun äänistä ja toisista ihmisistä tosi helposti. Töissä käytän vastamelukuulokkeita ja aina kun on mahdollista, lähden kalaan. Järvellä on ihanan rauhallista.”

Osalla adhd-oireisista on haasteita aistitiedon käsittelyn kanssa. Aistien kautta tuleva tieto ja sen käsittely vaikuttavat laajasti siihen, miten omaa kehoa ja ympäristöstä tulevaa tietoa tulkitaan ja myös siihen, miten ympäristöön reagoidaan. Tällä on merkitystä esim. vireystason ja tarkkaavuuden säätelyyn sekä läheisyyden kokemuksiin.

Kun puhutaan aistitiedon käsittelyn vaikeuksista, tarkoitetaan aistimusten erottelun, aistitiedon säätelyn ja/tai aistipohjaisen motoriikan ongelmia. Aistimusten erottelun ongelma voi näkyä esim. vaikeutena hahmottaa ympäristöään ja tunnistaa voimankäyttöään.

Aistitiedon säätelyn vaikeuksiin liittyy yli- ja aliherkkyyttä sekä aistimushakuisuutta. Vaikeuksia voi esiintyä sekä yksittäin että samanaikaisesti. Aistipohjaisen motoriikan vaikeudet hankaloittavat esim. asennon hallintaa ja motorisen toiminnan suunnittelua ja toteutusta.

Aistien herkkyys voi myös antaa paljon iloa ja mahdollistaa laajalla skaalalla nauttimisen. Tässäkin asiassa on siis monia puolia: haasteita ja kuormitusta, iloa ja mahdollisuuksia.

(Tunnustus: Yllä oleva teksti on lähestulkoon sanasta sanaan sama kuin mitä aiheesta on kirjoitettu Lovella-verkkokurssillamme. Jos et ole vielä tutustunut ko. verkkokurssiin, tee sekin. Lupaamme, ettei päällekkäisiä tekstejä ole tämän enempää.)


Vertaisten ajatuksia

Millaisia aistisäätelyn (yli, ali) haasteita sinulla on? Millaisin keinoin huomioit aistisäätelyn haasteita arjessasi?

“Ääni kaikkina aikoina (erilaiset kuulosuojaimet eri tilanteissa), vuorovaikutus (mm. aamuisin sovitusti ei jutella ennen kuin minä alan juttelemaan eli koko hermosto on herännyt, töiden jälkeen tilaa ja sosiaalisten menojen jälkeen lepopäivä ennakoivasti), tuntoaisti (vaatteissa huomiot, lattiatekstuurit jne.) sekä lämmönsäätelyhaasteet (varautuminen viilennykseen erityisesti). Pari tuntia ennen rauhoittumista valojen kanssa varovaisuutta ja herätessä taas reippaasti valoa hetimmiten.” S, 32 v.

“Koen, että minulla on aistisäätelyn aliherkkyyttä, koska haen vahvoja aistikokemuksia niin fyysisesti kamppailulajien piirissä kuin esimerkiksi kuuntelemalla musiikkia kovalla äänellä.” Leevi, 25 v.

“Misofonia ja tuntoherkkyys tietyissä asioissa. Esim. nukkumaan mennessä tyynyä ja peittoa pitää “järjestellä” pitkään ja tyynyliinan pitää olla sopivan tuntuinen. Ruokailuvälineiden tulee olla tietyn tuntuisia, muuten syöminen ei ole kivaa. Töissä on yleensä ollut vastamelukuulokkeet tai erillinen työtila, teen mieluiten töitä etänä. Kotona ja äänekkäissä paikoissa käytän loops-korvatulppia blokkamaan esim. maiskutusäänet lasten syödessä tai ylipäätään liialliset äänet. Myös äänikirjojen kuuntelu auttaa keskittymään ja rauhoittumaan, samoin lo-fi tai brown noise. Myös valoherkkyys on.”  Ailukka, 42v.

“Kun olen jotenkin hankalassa olossa josta en saa kiinni, (sanotaankohan sitä olotilaa ylivireydeksi) en siedä sitä, miltä vaatteeni tai hiukseni tuntuvat ja olen silloin herkkä kaikille inhottaville äänille. Eri mielentilassa nämä eivät niin häiritse. Ja kun keskityn johonkin tekemiseen hyvin ei minua häiritse tuntoaisti paljoakaan, myöhemmin ihmettelen mustelmiani , haavojani tai jopa pientä palovammaa.” Huvikummun, 27 v.

“Kuulo-, tunto- ja hajusteyliherkkyyttä. Kuulokkeet bussissa ja ruuhkasessa keskustassa, yritän istua yksin bussissa ja ostan vain sellaisia vaatteita jotka tuntuvat myös mukavilta päällä. En käytä hajustettuja hygieeniatuotteita.”  Jolene, 23 v.

“Vihaan meteliä ja hälyä. Inhoan esimerkiksi ajatustakin festareista ja isoista konserteista. En kestä kiristäviä vaatteita ja voimakkaita hajusteita. Inhoan, tai siis, ”minun on vaikea kestää” kimittäviä tai raakkuvia ihmisääniä. Haukottelu ja äänekäs hengitys on ikävän kuuloista ja ruokailuvälineiden kilkutus lautasta vasten. Keinoja… välillä syön erikseen muusta perheestä. En mene festareille ikinä! Korvatulpat. Säästän vastamelukuulokkeisiin. Puuvillaiset ja joustavat vaatteet. Kotona vähissä vaatteissa ja nukkuminen alasti. Jos kiihdyn, menen vessaan ja lasken kylmää vettä käsille. Teen perhostaputuksia ja rytmikkäitä hengitys- ja joogaliikkeitä.” Tirri, 53 v.

Alla olevalla tallenteella Anna kertoo, miten aistitiedon käsittelyn ja säätelyn poikkeavuus vaikuttaa hänen elämäänsä ja esim. läheisyyteen puolisonsa kanssa (samainen tallenne on kuunneltavissa myös Lovella-verkkokurssilla).


Linkki- ja kirjallisuusvinkkejä

 

 

Pohdittavaa

Tunnistatko itselläsi aistisäätelyn haasteita? Aistimusten kokeminen ja keinot huomioida niitä ovat hyvin yksilöllisiä! Siispä tarvitaan tutkimusmatkaa oman järjestelmän toimintaan, jotta itselle sopivat keinot löytyvät!

Alle on listattu joitain selviytymiskeinoja aistisäätelyyn liittyen eri aistien mukaan jaoteltuna. Löytyisikö joukosta jotain, millä sinä voisit säädellä kuormitusta tai muita keinoja, joita voisit soveltaa itsellesi?

1. Tuntoaisti

Vaikuttaa esim. vaatetuksen ja kodintekstiilien valintaan, ihonhoitoon ja korujen käyttöön. Se voi vaikuttaa myös sosiaalisiin tilanteisiin, kuten fyysisessä kontaktissa olemiseen sekä valintoihin, jotka koskevat työtä ja vapaa-aikaa. Tässä joitain vertaisilta koottuja vinkkejä:

  • Pesuohjeet leikataan pois vaatteista.
  • Käytetään kaksinkertainen määrä huuhteluainetta, vaatteet kuivataan kuivausrummussa.
  • Valitaan vaatteet harkiten, niin että materiaali ja vaatteen tiukkuus tai väljyys sekä kiinnityssysteemit ovat mieluisia. Huomioidaan myös onko hankaavia hihansuita, kauluksia tai saumoja.
  • Käytetään alusvaatteita nurinpäin, saumat ulkona.
  • Leikataan kiristävien sukkien resoriin halkio tai poistetaan resori kokonaan. Kokeillaan satiini-, silkki- tai flanellilakanoita.
  • Vaihdetaan suihkun pää pehmeämpään tai kovempaan tai irrotetaan suulake kokonaan.
  • Kokeillaan painavaa peittoa nukahtamis- tai nukkumisvaikeuksiin.
  • Kerrotaan läheisimmille minkälainen kosketus/koskettaminen on itselle miellyttävää. Usein kevyt sipaisu voi tuntua ikävältä, kun taas napakka kosketus tai halaus on miellyttävä.
2. Liikeaisti

Voi rajoittaa liikkuvien välineiden käyttöä, kuten erilaiset kulkuvälineet ja huvipuiston laitteet.

  • Otetaan katseelle kiintopiste, tukeva ote käsille ja jalat hiukan erillään.
  • Matkustetaan kasvot menosuuntaan päin, katsotaan horisonttiin etenkin mutkaisella tiellä.
  • Laivalla vakaan horisontin katselu voi helpottaa oloa. Keskellä laivaa on vähiten keinuva paikka, mutta sieltä horisontin katselu ei usein onnistu.
  • Merenkäynnin aikana voi auttaa se, että asettuu nojaamaan pöytään niin, että poski on pöydän pintaa vasten. Ja hengittelee rauhallisesti. Korvakäytävien asennon muutos voi auttaa pahoinvointiin.
3. Näköaisti

Voi näyttäytyä ongelmina valoisuuteen ja kirkkauteen liittyvissä ärsykkeissä, kontrasteissa ja kun kohde tuodaan lähelle kasvoja. Visuaaliset ärsykkeet voivat viedä huomion.

  • Käytetään aurinkolaseja tai lippalakkia/lippaa.
  • Tehdään itselle ”lukuikkuna” vaikkapa kartongista leikkaamalla, niin että näkyvissä on kerrallaan vain rajattu luettava alue.
  • Himmennetään tekstejä värikalvoilla tai säädetään sovelluksien kirkkautta.
  • Keskittymistä vaativassa toiminnassa valitaan rauhallinen tila, jossa niukasti näköärsykkeitä (esim. ihmisiä, jotka liikkuvat, tavarapaljoutta).
4. Kuuloaisti

Yleinen hälinä voi kuormittaa ja häiritä. Joskus myös kovemmat äänet voivat saada aikaan voimakkaan pelästymisreaktion.

  • Käytetään korvatulppia, kuulosuojaimia tai nappikuulokkeita tai vastamelukuulokkeita.
  • Valitaan toiminnalle rauhallinen paikka.
  • Totutellaan ääniin – kun tietää mitä ne ovat, selviytyy paremmin.
  • Säädellään kuormitusta eli tauotetaan melussa olemista.
5. Hajuaisti

Reagointi hajuihin voi olla voimakasta.

  • Käytetään joko hajustamattomia tai lempihajustettuja pyykinpesu- ja huuhteluaineita, shampoita, deodorantteja sekä siivousaineita.
  • Vältetään epämieluisanhajuisia ympäristöjä.
  • Käytetään hajunsyöjiä tai sprayta WC:ssä ja tiloissa, joissa on vaikea toimia hajun vuoksi.
6. Makuaisti

Liittyy maku- ja hajuaistin lisäksi vahvasti tuntoaistimusten käsittelyyn. Voi olla esim. valikoivuutta, juuttumista tiettyihin ruokalajeihin tai tarkkuutta ruoan rakenteen suhteen.

  • Vältetään ruokalajien ja ruoka-aineiden sekoittamista keskenään.
  • Totutellaan vähitellen uusiin ruokiin: syödään vähän kerrallaan uutta ruokaa ja sen jälkeen päälle ruokaa, johon on jo totuttu.
  • Otetaan selvää ruokalistasta, ennakointi auttaa valitsemaan.