1. Tarkkaavuuden säätelyn vaikeus
Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudella tarkoitetaan esimerkiksi vaikeutta kohdistaa tarkkaavuutta olennaiseen asiaan, ylläpitää sitä tehtävän tekemiseksi loppuun, siirtää tarkkaavuutta asiasta toiseen ja lopettaa tekemisen oikea-aikaisesti.
Tarkkaavuuden säätelyn pulma voi näkyä muun muassa keskittymisvaikeuksina, häiriöherkkyytenä, vaikeutena toimia ohjeiden mukaan, taipumuksena hukata tavaroita tai unohdella asioita, sekä lyhytjänteisyytenä.
Kyky säädellä tarkkaavuutta vaihtelee tilanteesta toiseen. Mielenkiintoiseen asiaan tai tekemiseen voi olla helppo keskittyä intensiivisesti. Samaan aikaan tärkeän, mutta tylsän tai pinnistelyä vaativan asian aloittaminen tai loppuun saattaminen voi tuntua lähes mahdottomalta.
Tarkkaavuuden säätelyyn liittyy myös hyperfokusoituminen. Siinä henkilön uppoutuminen häntä kiinnostavaan asiaan voi olla niin intensiivistä ja liiallista, että aika ja ympäristö häviävät mielestä. Uppoutuminen voidaan nähdä sekä vahvuutena että haasteena.
2. Aktiivisuuden säätelyn vaikeus
Aktiivisuuden säätelyn vaikeus tarkoittaa haastetta säätää omaa aktiivisuustasoa ja toimintaa kuhunkin tilanteeseen sopivaksi.
Etenkin lapsilla yliaktiivisuus ja motorinen levottomuus, esimerkiksi vaikeus olla paikoillaan, on tavallista. Yliaktiivisuus vähenee usein nuoruusiässä. Aikuiset kuvaavat myös mielen sisäistä levottomuutta. Aliaktiivisuus näyttäytyy usein aloittamisen vaikeutena ja matalana vireystilana, mikä on tyypillistä erityisesti tarkkaamattomuuspainotteisessa adhd:ssä.
Aktiivisuus ja vireystila voi vaihdella merkittävästi esimerkiksi koulu- tai työpäivän aikana, mikä vaikeuttaa erilaisiin toimiin ryhtymistä ja niiden loppuun saattamista.
Adhd-oireisella henkilöllä vireystilaan voivat vaikuttavat tavanomaista herkemmin myös mm. väsymys, nälkä tai voimakas tunnetila.
3. Impulsiivisuus
Impulsiivisuudella tarkoitetaan sitä, että adhd-oireinen on malttamaton ja ehtii toimimaan ilman harkintaa.
Impulsiivisuus voi näkyä elämän eri alueilla kuten lapsen leikeissä, eri ikäisten ihmissuhteissa, arjen ja esimerkiksi talouden hallinnassa sekä elämyshakuisena käyttäytymisenä.
Lapsen, nuoren tai aikuisen impulsiiviset teot tai sanat aiheuttavat herkästi mielipahaa ja syyllisyyttä, sillä ne voidaan tulkita tahallisiksi. Lyhytjänteisyys, ärtyisyys tai kärsimättömyys voi oireisen itsensä lisäksi kuormittaa ihmissuhteita ja perheen arkea.